”Esimerkiksi liikunnan alan ammattilaiset tarjoavat tapahtumissa henkilökohtaista opastusta liikunnan harrastamisen aloittamiseen ja tapahtumassa pääsee kokeilemaan niin perinteisiä kuin uusiakin lajeja. Messulippuja ostaessa kävijät eivät kuitenkaan voi hyödyntää työnantajan tukemaa työntekijän omatoimisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan tukea eli kulttuuri-, liikunta- tai virikeseteleitä”, Heinäluoma huomauttaa kysymyksessään.

Messukäynnit määritettiin verovapaan työnantajan tukeman liikuntaedun edun ulkopuolisiksi vuonna 2008. Tuolloin tuloverolakia muutettiin niin, että verovapaaksi henkilöstöeduksi luettiin liikuntasetelin lisäksi myös kulttuuriseteli. Tuolloin lain perusteluihin kirjattiin, että verotus ei ulotu messukäynteihin niiden kaupallisen luonteen johdosta. Nykyään suuri osa liikunta- sekä kulttuuritarjonnasta, joihin etuseteleitä käytetään, ovat luonteeltaan kaupallisia.

Heinäluoma sanoo tiedotteessaan, että liikunta- ja kulttuurisetelit käyvät tuhansissa erilaissa kohteissa, muun muassa kuntosaleissa ja -keskuksissa, uimahalleissa, laskettelukeskuksissa sekä tiedekeskuksissa.