– Kaksi maailmansotaa ja vuosisadan mittainen vihamielisyys Saksan ja Ranskan välillä olivat julmat lähtökohdat. Johtoajatuksena oli, ettei tulevien sukupolvien tarvitsisi enää kärsiä sotien kauheuksia, Heinäluoma sanoi.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamisajoista löytyy Heinäluoman mukaan opetus myös tämän päivän Eurooppa-keskusteluun.

– Sota oli luxemburgilaiselle poliitikolle Joseph Bechille opetus siitä, kuinka voimaton pieni, kahden suurvallan väliin jäänyt valtio voi olla. Tuo voimattomuuden tunne sai Bechin kannattamaan koko sydämestään Euroopan taloudellista ja poliittista yhdentymistä.

– Tarjoaahan se hieman erilaiset kasvumahdollisuudet meidänkin yrityksillemme ja yritysten työntekijöille kuin 5,5 miljoonan kotimaiset markkinat.

EU on Suomen tärkein vientialue lähes 60 prosentin kokonaisvientiosuudella.

– Taloustieteilijä Juha Tervala viittasi viime viikon kirjoituksessaan arvioon, jonka mukaan sisämarkkinoiden hyöty Suomen taloudelle on 7,7 prosenttia vuodessa ja euroissa mitattuna 18,5 miljardia euroa. Tämä on huomattavasti suurempi verrattuna Suomen nettomaksuun EU:lle, joka vuonna 2019 oli 0,6 miljardia euroa.

– Kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet – nämä ovat unionin yhteisiä perusarvoja. Jotta unioni voi uskottavasti puhua niiden puolesta, on sen itse niitä noudatettava.

Koko maailman siirtyessä koronakriisin alettua vahvan elvyttävälle linjalle, on Heinäluoman mukaan järkevää, että näin tehdään myös Euroopassa ja Suomessa.

– Samanaikaisesti on tärkeää, että kriisin keskelläkin jäsenmaat sitoutuvat vastuulliseen taloudenpitoon. Nyt ja tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että jokainen maa on vastuussa omista veloistaan. Tämä on sosialidemokraateille jatkossakin EU:n kehittämisen keskeinen periaate.

– Sosialidemokraatit näkevät Suomen paikan olevan EU:ssa ja me haluamme kehittää unionia vaikuttavampaan suuntaan. Jotta EU:lla olisi vahvempi painoarvo myös kansainvälisissä pöydissä, tulee unionin päätöksentekokykyä parantaa. Siksi kannatamme määräenemmistöpäätöksenteon vahvistamista ulkopolitiikan kysymyksissä. Se vahvistaisi EU:n toiminnan uskottavuutta niin lähialueillamme kuin kauempanakin.

Heinäluoman mukaan unionin on säilytettävä myös alkuperäinen rauhan takaamisen tehtävänsä.

– Vain rauhan vaalimisen kautta Eurooppamme voi rakentua myös vapauden, vaurauden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maanosana.