Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

SDP:n kansanedustajat: Nollasopimuksilla työskentelevät jäämässä yksin – ”Samaan aikaan hallitus ihmettelee alhaisia syntyvyyslukuja”

Nollatuntisopimuksella työtä tekevien ohutta turvaa ollaan kirjaamassa lakiin, toteaa Sosialidemokraattinen työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä; Merja Mäkisalo-Ropponen, Tarja Filatov ja Ilmari Nurminen. Ryhmän mukaan lakiin ei olisi kuitenkaan tulossa mitään sellaista mitä nykyiset säännökset eivät turvaisi, vaan työntekijää ollaan edelleen jättämässä yksin.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta äänesti mietinnöstä tänään.

– Samaan aikaan hallitus ihmettelee alhaisia syntyvyyslukuja. Kyllä tässä on nyt yksi esimerkki lisää, miten työntekijöiden työsuhdeturvaa heikennetään. Ja kun tiedetään, että nollatuntisopimuksilla työskentelee enemmistönä nuoret naiset, niin tämä ei myöskään syntyvyyttä edistä, kansanedustajat sanovat tiedotteessaan.

SDP:n vastalauseen ensimmäisen allekirjoittajan Ilmari Nurmisen mukaan laissa on pieniä, oikeansuuntaisia parannuksia.

– Ongelmallista on, että ne jäävät vaatimattomiksi ja laki nyt vakiinnuttaa nollasopimusten käytön osaksi työelämää. Siksi esittämämme selkeät rajaukset nollasopimusten käytölle olisi tarvittu. Nyt laki ei ole selkeä.

Nurmisen mukaan nollatuntisopimuksilla työskenteleville ei edelleenkään tule suojaa sitä vastaan, jos työnantaja mielivaltaisesti lakkaa tarjoamasta työtä.

– Näin nollasopimusta voidaan edelleenkin käyttää työsuhdeturvan kiertämiseen. Uusi laki jättää siis yhä epätasapainoon työnantajan oikeudet ja työtekijän velvollisuudet. Lailla ei luoda suojaa, lakisääteistä minimiä työmarkkinoiden heikoimmalle työntekijäjoukolle. Näin se poikkeaa oleellisesti muun työlainsäädännön periaatteesta. Me tarjosimme hallituspuolueille korjauksia, joilla olisi päästy siedettävän puolelle. Nyt se haluttiin tyrmätä, jatkaa Nurminen.

”Tiedonsaantioikeus olisi parantanut reilua työelämää.”

Mäkisalo-Ropposen mukaan nollatuntisopimuksella osa-aikaisena työtä tekevän oikeus lisätunteihin jää lakiesityksessä käsittelemättä, vaikka tämä on käytännössä ollut suuri ongelma nollatyösopimuksella työskentelevien kohdalla. Myöskään henkilöstönedustajat eivät Mäkisalo-Ropposen mukaan tule saamaan työpaikalla tietoa, kuka nollatuntisopimuksella työskentelee.

– Tiedonsaantioikeus olisi parantanut reilua työelämää, sen läpinäkyvyyttä ja näin estänyt työn tekoa lain harmaalla alueella. Olin ymmärtänyt, että tarkoitus oli parantaa työelämää – eikä heikentää sitä, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Filatovin mukaan lain ainoat ansiot ovat oikeus sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkanmaksuun.

– Tosin niihinkin jää aukko työvuoroluettelon ylittävältä osalta. Nollatuntisopimuksella työskentelevä jää vakavasti sairastuttuaan todella heikkoon asemaan – nyt vieläpä lakisääteisesti. Lailla ei luoda suojaa, lakisääteistä minimiä työmarkkinoiden heikoimmalle työntekijäjoukolle. Näin se poikkeaa oleellisesti Suomen muun työlainsäädännön periaatteesta, summaa Filatov.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE