SDP kertoi jo aiemmin kuuden miljardin suuruisiksi laskemistaan toimista, jotka koostuvat muutoksista hallituksen kehysriihessä päätettyihin 3 miljardin toimiin sekä muihin 3 miljardin sopeutustoimiin.

Jos ihmeitä ei tapahdu, SDP esittänee huomenna ainakin sitä, että eläkkeen kertymisen yläikäraja nostetaan 75 vuoteen. Tällä hetkellä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä raja on tapissa eli 70 vuotta.

Puolue haluaisi myös kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa.

– Jos saisimme nostettua Suomessa ikääntyvien työllisyysasteen Ruotsin tasolle, vaikutus julkiseen talouteen on miljardiluokkaa, Lindtman sanoi lehdelle.

DEMOKRAATTI kysyi entiseltä valtiovarainministeriön kansliapäälliköltä, työelämäprofessori Martti Hetemäeltä näkemyksiä eläkkeen kertymisen yläikärajan nostoon ja työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen.

Hetemäki sanoo, että tutkimusten perusteella niin kutsuttu eläkeiän normi eli käytännössä vanhuuseläkkeen alaikäraja ohjaa voimakkaasti eläkkeelle jäämistä. Sillä olisi merkittävä vaikutus käyttäytymiseen.

Kun alaikäraja vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen putosi väliaikaisesti 65 vuodesta 63 vuoteen, 63-vuotiaitten eläköitymisestä tuli normi eli heidän eläköitymisessään havaittiin kasvua. Sittemmin alaikäraja on noussut.

Hetemäki arvelee, että myös yläikärajan nostolla olisi parantavaa vaikutusta työllisyyteen, mutta siitä ei ole kuitenkaan Suomessa empiiristä evidenssiä. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvin vaikeaa sanoa, kuinka paljon työllisyys kohentuisi.

– Tämä on niitä asioita, joita pitäisi huolella selvittää ja tarkastella ennen kuin voi esittää mitään arvioita.

Hetemäki toteaa, että tutkimuksen keinoin pitäisi selvittää keinoja, jotka vaikuttavat tuntuvasti eläkeikään.

– Spekulointi ei sinänsä auta, kun tarvitaan tarkkaa empiiristä näyttöä siitä, mikä voisi toimia. Tähän mennessä Suomesta tullut tieto on se, että eläkkeellejäänti-iän normilla on suuri ohjaava vaikutus. Mikä tässä tilanteessa on sitten se, joka vaikuttaa normiin, on hyvä kysymys. Todennäköisesti on niin, että se ala- että yläikärajan muuttaminen tukisivat toisiansa niin, että eläkkeellejäänti-ikä nousisi.

Hetemäki allekirjoittaa, että muihin Pohjoismaihin verrattuna, Suomessa on potentiaalia nostaa 65-74-vuotiaiden työllisyysastetta.

SDP:N puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi Iltalehdelle myös, että Suomessa pitäisi ottaa tavoitteeksi nettomaahanmuuton nosto vähintään 40 000:een vuosittain. Nettomaahanmuutto on ollut Suomessa pitkään keskimäärin noin 15 000 hujakoilla.

Hetemäki toteaa, että tällä olisi merkittävää vaikutusta julkisen talouden kohentumisessa.

– Itse pidän sellaista tavoitetta ihan hyvänä. Sitä voi perustella sillä, että viime vuoden nettomaahanmuutto oli peräti 58 000. Ilman ukrainalaisiakin se olisi noin 40 000 eli 40 000 määrä olisi ihan realistista saavuttaa pysyvästi.

Tekeekö hallitus tällä hetkellä riittävästi toimia työperäisen maahanmuuton edistämiseksi ja mitä pitäisi tehdä lisää?

– Sanotaan näin, että eivät ne lisärajoitukset, joita on ollut esillä, kyllä tue 40 000:n pysyvää tasoa.

Hetemäki arvioi, että jo tehdyt toimet maahanmuuton sujuvoittamiseksi ovat nostaneet työperäistä maahanmuuttoa.

Hetemäki toteaa, että peukalosäännön mukaan noin 35 000 työllistä lisää parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.

– Kun verrataan 40 000:ta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaiseen nettomaahanmuuton 15 000:n pohjaennusteeseen, 25 000 pysyvästi korkeampi nettomaahanmuutto tuottaisi noin prosentin paremman julkisen talouden tasapainon pitkällä tähtäimellä eli se supistaisi karkeasti noin prosenttiyksiköllä kestävyysvajetta.

Jos verrataan vaihtoehtoon, jossa lisääntyvän nettomaahan sijaan, pyrittäisiin siihen, että syntyvyys Suomessa kasvaisi, Hetemäki huomauttaa, että nettomaahanmuuton pitäminen nykyisellä korkeammalla tasolla on helpompi tehtävä kuin syntyvyyden kääntäminen merkittävästi korkeammaksi.

– Toimenpiteistä, jotka vaikuttaisivat merkittävästi syntyvyyteen, ei ole empiiristä evidenssiä eikä kokemusta samalla tavalla kuin maahanmuutosta.