Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen totesi, ettei hänen puolueensa jaa hallituksen näkemystä kiky-sopimuksesta ja työn halpuuttamisesta eikä tule antamaan tukea lakiesitykselle.

– Hallitus hellii ja syleilee työnantajia monin tavoin, hän totesi ja valitti kiky-sopimuksen kohtelevan kovakouraisimmin julkisen sektorin työntekijöitä ja pienituloisia.

Hänen mukaansa hallituksen toiminnan seurauksena moni ihminen lähtee Suomesta ulkomaille hakemaan arvostusta.

– Hallituksen päätös ei ole leikata julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja. Jos minä olisin saanut päättää, olisin tehnyt oikeudenmukaisemman päätöksen eli lomarahoja olisi leikattu kaikilta, jos niiden leikkaaminen on välttämätöntä. Ei hallitus päättänyt, siitä päättivät työmarkkinajärjestöt.

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, kiitti työmarkkinajärjestöjä kikyn luomasta työrauhasta, mutta tuki Zyskowiczin linjaa menemällä työmarkkinajärjestöjen selän taakse lomarahojen julkisen sektorin leikkauksissa.

– Perussuomalaisten tavoite ei ollut, että lomarahaleikkaukset tehdään vain julkiselta puolelta. Se ei ole hallituksen syy, Kankaanniemi säesti ja sanoi jopa, etteivät lomarahaleikkaukset johdu pienimmässäkään määrin pakkolaeista.

– On toki totta, että koko prosessia ja sopimusta ei olisi syntynyt ilman hallituksen luomaa painetta, Zyskowicz sentään lievensi.

Hänen mukaansa Suomen työmarkkinajärjestöt ansaitsevat kuitenkin hatunnoston sopimuksesta vaikka siinä on yksityiskohtia, jotka eivät eri tahoille eivät maistu.

Kiky-sopimus ei yksin riitä hallituksen asettaman työllisyystilanteen tavoittamiseen. Zyskowiczin mukaan on välttämättä, että muun muassa neuvotteluihin paikallisen sopimisen edistämisestä palataan heti kiky-kauden päätyttyä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi, että on hyvä, että maahan on saatu työmarkkinaratkaisu. Palkkalinja on tiedossa. Lindtman kuitenkin kyseli, ovatko hallituksen rivit kasassa, koska muun muassa kokoomuksen Elina Lepomäki ja Juhana Vartiainen ovat ”runnoneet” kilpailukykysopimusta.

– Hallituksen tarjous pakkolaeista sisälsi muun muasa sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkausta, sairaussakkoa, työajan pidennystä ja lomarahojen leikkausta. Siinä se hallituksen resepti oli, pakkolait siellä taustalla olivat, SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen muistutti.

Hän moitti myös hallituksen velanottoa.

– Velkaa ilmeisesti otetaan sen takia lisää, että voidaan antaa nimenomaan hyväosaisille veronkevennyksiä… Nythän käy niin, että pieni- ja keskituloiset ehkä pienituloinen parikymppiä kuussa ja suurituloinen johtaja tonnin vuodessa verohelpotuksia.

Kun Zyskowicz yhä uudestaan palasi kiistämään, ettei hallitus vastaa siitä, että vain julkisen sektorin lomarahoja leikataan, Antti Lindtmankin puuttui asiaan.

– Voi tätä käsien pesua hallituksen osalta! Työministeri vasta vähän aikaa sitten sanoi tässä salissa, että hän on valmis tuomaan pakkolain joka leikkaa pakolla lomarahoja. Päivän uutinen on se, että kokoomus ei tiedä, mitä mieltä se on työmarkkinasopimuksesta.

Lindtman penäsi, kannattaako kokoomuksen ryhmä yksimielisesti kilpailukykysopimusta vai ei. Zyskowiczin mukaan kannattaa, mutta ryhmässä on myös sopimukseen kielteisesti suhtautuvia.

Antti Lindtman kysyi myös hallituksen veronkevennyksistä ja siitä, miksi ne kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin ja suurimman hyödyn saavat suurituloiset.

– Olin aika järkyttänyt, kun luin sen uutisen, että lähihoitajalla saattaa mennä noin 600 euroa vuodessa kikyn veronkevennyksistä huolimatta. Hallitus olisi voinut tehdä toisenlaisen veroprofiilin, Pia Viitanen jatkoi.

Hän totesi myös, että SDP olisi ottanut omassa vaihtoehtobudjetissaan vähemmän velkaa kuin hallitus. SDP:n olisi esimerkiksi alentanut työeläkevakuutusmaksuja väliaikaisesti.

Kansanedustaja Timo Harakan (sd.) mukaan on kokeiltu monta vuotta, tuovatko yrityksille annetut miljardituet työpaikkoja.

– Muistamme miljardin euron Kela-vähennyksen, reippaan yhteisöveron laskun, monet muut edut ennen nykyisen hallituksen kaverikapitalismia. Ja ne on toteutettu hyvässä uskossa. Ja kyllä, myös sosialidemokraatit ovat halunneet uskoa, että yritysten kilpailukyvyn parantaminen tuo hyvinvointia ja työpaikkoja. Tulokset eivät ikävä kyllä ole vakuuttavia.

Harkka totesi Suomen suurimpien yritysten vähentäneen kymmeniätuhansia työpaikkoja ja ne aikovat jatkaa samalla tiellä. Samalla osinkoja jaetaan enemmän kuin koskaan.

– Siksi tulonsiirto palkansaajilta yhtiöiden kassaan ei ole oikeudenmukainen ja sen kompensoiminen veronalennuksilla johtaa budjettitalouden vaikeuksiin, lisää julkisen talouden alijäämää ja velkaantumistarvetta.

Harakan mukaan kilpailukykysopimus lisää pienituloisten maksutaakkaa ja helpottaa suurituloisten verotusta.

– On aivan välttämätöntä, että hallituksen verolinja kääntää tämän epäoikeudenmukaisen linjan päinvastaiseksi. Pieni- ja keskituloisten on saatava suurempi hyöty varsinkin lomarahojen menettämisen kompensoimiseksi ja suurituloiset, jotka eivät ole muutenkaan osallistuneet kiky-talkoisiin tai mihinkään talkoisiin, eivät tarvitse euroakaan lisää. Verolinjaksi ei riitä se, että kaikki tuloluokat saavat saman veronalennuksen, vaan on lisättävä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa enemmän kuin suurituloisten.

Harakka sanoi myös että eläkeläiset maksavat korkeampaa veroa kuin palkansaajat “toisin kuin kokoomus ennen vaaleja lupasi”.

– Nyt hallitus lupasi eläkeläisille saman verohuojennuksen kuin palkansaajille. Seuraamme silmä kovana, toteutuuko lupaus vai kasvaako veroero entisestään. Nykyisillä hallituksen toimilla ei korjata kuitenkaan aikaisempaa virhettä, vaan keskituloinen eläkeläinen maksaa tällä hetkellä yhä 250 euroa enemmän veroa vuodessa kuin samoilla palkkatuloilla.

Hallitusta tarmokkaasti puolustanut Ben Zyskowicz totesi, että veronkevennys toteutuu eri tulotasoilla tasaisesti. Euromääräisesti eniten hyötyvät kuitenkin ne, joilla on suurimmat tulot. Zyskowicz puolusteli toimintaa muun muassa sillä, että euromääräisesti suurimmat veronkiristykset ovat tulleet viime vuosina suurituloisille.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun nostamisella tavoitellaan yritysten kilpailukyvyn paranemista ja työpaikkojen syntymistä. Muutos koskee niin yksityisen kuin julkisen sektorin työntekijöitä. Asia siirtyi sosiaali- ja terveysvaliokunnnan käsittelyyn.

Uutista korjattu 14.9. kello 11.25. Aino-Kaisa Pekonen ei ole Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja vaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja.