Koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten työoloja koskevaan kyselyyn vastasi yli tuhat opettajaa ja alan esimiestä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2015. Tuloksien mukaan opettajien työkyky on heikentynyt alle suomalaisen työelämän keskiarvon, ja myös työtyytyväisyys on vähentynyt.

– Suomalaiset opettajat ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia, mutta ammattilaisetkin tarvitsevat apua ja tukea työssään, Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Mäkisalo-Ropposen mukaan kyseessä on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä asia, sillä menestymisemme maailman markkinoilla perustuu korkeaan osaamistasoon.

– Opettajien työolosuhteisiin pitää kiinnittää huomiota monesta syystä. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi työssään ja toisaalta vain hyvinvoivat opettajat tarjoavat oppilaille ja opiskelijoille ensiluokkaista opetusta, hän jatkaa.

Mäkisalo-Ropposen mukaan sekä opettajien jaksamisen että oppilaiden ja opiskelijoiden oppimisen kannalta on huolestuttavaa, että peruskouluissa ryhmäkoot ovat kasvamassa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa kontaktiopetuksen määrä on vähentynyt.

– Osa oppilaista ja opiskelijoista pystyy opiskelemaan itseohjautuvasti, mutta moni lapsi ja nuori tarvitsee paljon opettajan henkilökohtaista apua, ohjausta ja tukea. Ajan puute jättää opettajan arjessa tyhjän päälle, kun oma aika ei riitä oppijoiden tukemiseen eikä kollegalta saatavaan vertaistukeen, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

– Mikään ei uuvuta niin paljon kuin ammatti-identiteetin ja todellisuuden välinen ristiriita. Opettajat haluavat tehdä työtään hyvin, mutta se vaatii riittäviä resursseja ja tarpeeksi pieniä oppilasryhmiä, hän sanoo.

Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että riittävien resurssien lisäksi opettajien työhyvinvointiin vaikuttaa koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri.

– Hyvä johtaminen, opettajien keskinäinen mentorointi, vertaistyöskentely ja erilaiset yhdessä tekemisen muodot tukevat opettajien elinikäistä oppimista ja työhyvinvointia.