Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

SDP:n Mäkynen Etlan selvityksestä: ”Kannustinloukkuja on mahdollista purkaa, mutta ei syytä ylikorostaa”

Jukka-Pekka Flander

Kannustinloukkuja on mahdollista purkaa, mutta ei syytä ylikorostaa. Näin kommentoi SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen Etlan tänään julkaisemaa selvitystä Suomen sosiaaliturvan kannustinloukuista.

Demokraatti

Demokraatti

– Tulokset noudattelevat aiempia. Kannustinloukkuja on, ne muuttuvat hitaasti, mutta yleisesti ottaen parempaan suuntaan, Mäkynen summaa Twitterissä.

Mäkynen toteaa, että isoimmat kannustinongelmat ovat lapsiperheillä ja niillä, jotka saavat useaa etuutta. Hän pitää tärkeänä, että yksittäisiä etuuksia kehitetään paremmin yhteensopivaksi työtulojen kanssa.

– Vielä tärkeämpää on kuitenkin kehittää sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Etuuksien ja työtulojen yhteensovittamisessa voidaan tehdä paljon yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa ja kehittämällä toimeenpanoa sujuvammaksi, Mäkynen jatkaa tviittiketjussaan.

Päivähoitomaksut korostuvat lapsiperheiden rajaveroasteiden nostajana. Mäkysen mukaan tästä syystä maksuja on laskettu tällä hallituskaudella ja hän katsoo, että tätä lienee syytä jatkaa.

– Päivähoitomaksujen alentaminen on esimerkiksi yleistä tuloveroalennusta tehokkaampi tapa parantaa työnteon kannustimia.

Mäkynen kertaa Etlan kritisoivan raportissaan, että yleisesti käytetty 80 prosentin rajaveroaste työttömyysloukun määritelmänä on mielivaltainen.

– Yhtä lailla sitä on nyt raportista julkisuuteen poimitut luvut. Valintoja voi perustella monesta näkökulmasta, mutta 50 prosentin rajaveroaste on jo varsin matala.

Mäkynen uskoo, että rajaveroaste sekoittuu monilla nimelliseen veroasteeseen. Hän huomauttaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alkaneen jakaa Etlan tulosta muun muassa kertomalla, että 2000 euron bruttopalkasta jää vain 620 euroa käteen.

– Todellisuudessa käteen jää tietenkin 620 euroa ENEMMÄN kuin tuilla, Mäkynen korjaa.

– Tukien ollessa esimerkiksi noin 1000 euron luokkaa työllistyminen siis kasvattaa tuloja yli puolella. Prosenttien sijaan summia ajateltaessa 620 euron lisätulo tonniin kuussa on merkittävä nousu ja on minusta vieraantunutta väittää, että työllistyminen ei tällöin kannattaisi.

Mäkynen toteaa, että epämääräisellä puheella on “arvatenkin myös poliittinen tarkoituksensa”.

– Kun annetaan ymmärtää, että pienituloista verotetaan jopa lähes 70 prosentin veroasteella, tavoitteena on nostaa etuuksien leikkaamisen hyväksyttävyyttä.

– Tosiasiassa esimerkiksi ansiosidonnaisen leikkaus toimii huonosti, koska se ajaa ihmisiä toimeentulotuen ja asumistuen piiriin, jolloin työllistymisveroasteet jopa nousevat.

Matias Mäkynen katsoo, että kannustinloukkujen pienentämiseen on useita parempia keinoja kuin leikkaukset. Hän listaa niistä esimerkiksi viisi.

– Ensisijaisten etuuksien parantaminen, jotta toimeentulotukeen joutuu turvautumaan mahdollisimman harva. Toimeentulotuen ja asumistuen sekä palkan yhteensovittamisen parantaminen.

Kolmanneksi hän nostaa verotuksen työtulotuen, jolla kompensoidaan pienituloisimpien sosiaalivakuutusmaksuja. Mäkysen mukaan tästä on kokeilu valmistelussa. Neljäntenä Mäkynen listaa sosiaaliturvan yksinkertaistamisen ja etuuksien yhdenmukaistamisen sekä toimeenpanon kehittämisen. Viides konsti on päivähoitomaksujen laskeminen.

– Lopulta on todettava, että kannustinloukut ovat todellinen, mutta vain yksi ongelma ihmisten työllistymisessä. Isompia työllistymisen esteitä ovat esimerkiksi ihmisten sairaudet, työmarkkinoita vastaamaton koulutus ja asuinpaikka, Mäkynen sanoo.

Mäkynen huomauttaa, että sosiaaliturvassakin tuloloukkuja enemmän vaikuttavat niin sanotut byrokratialoukut, jotka tekevät työn vastaanottamisesta vaikeasti ennakoitavaa. Hänen mukaansa myös niiden näkökulmasta parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työ sosiaaliturvan yksinkertaistamiseksi on tärkeää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE