Parlamentaarista työryhmää johti tuolloin SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen, jonka mukaan on tulkinnanvaraista, kuinka paljon yhteisestä sitoumuksesta on enää jäljellä. Lain avaamisesta ei ole Mäkysen mukaan käyty parlamentaarista keskustelua.

-  Parlamentaarisen sovun nimiin vannotaan ja sitä käytetään argumenttina, kun se hallitukselle sopii, mutta kyllä hallitus tosi löyhästi siitä kaikissa päätöksissään kiinni pitää, Mäkynen sanoo STT:lle.

Eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet siihen, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa rahoitetaan neljä prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion osuudeksi tästä on t&k-rahoituslaissa sovittu 1,2 prosenttia, loput tulevat yksityiseltä sektorilta.

Riihessä hallitus päätti lisätä lakiin uuden tarkasteluajankohdan, jotta rahoituksen määrä tuleville vuosille saadaan vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön ennustetta.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien (kok.) mukaan päätös kunnioittaa parlamentaarista sopua. Hän sanoo pitäneensä parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtajan Henrik Vuornoksen (kok.) ajan tasalla tilanteesta jo ennen riihen päätöksiä.

-  Seurantaryhmä tullee käsittelemään tätä asiaa tämän syksyn aikana, Talvitie sanoo STT:lle.

Mäkysen mukaan parlamentaarisessa seurantaryhmässä aiheesta on keskusteltu viimeksi keväällä eikä lain avaaminen ole ollut missään vaiheessa esillä. Hän sanoo, että työryhmää tulisi informoida paremmin, jotta parlamentaarisen systeemin luotettavuus ja ennakoitavuus säilyy.

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie saapumassa budjettiriiheen 1. syyskuuta. (Lehtikuva / Mikko Stig)

RIIHIPÄÄTÖKSEN myötä valtion t&k-rahoituksen määrä olisi noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2030, kun aikaisemman ennusteen mukaan laskettuna määrä olisi ollut noin 4,3 miljardia euroa. Lähivuosien osalta tämä tarkoittaa sitä, että valtion t&k-rahoitus kasvaa 25 miljoonaa euroa vähemmän ensi vuonna ja 80 miljoonaa euroa vähemmän vuonna 2027. Ensi vuonna valtion t&k-rahoituksen määrä on noin 3,17 miljardia euroa, mikä on noin 1,07 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Hallitus päätti myös, että jatkossa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran t&k-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta luettaisiin osaksi valtion rahoitusosuutta. Perusteita kysyttäessä Talvitie vastaa, että se, mitä valtion panostuksia lasketaan t&k-rahoitukseen, on valtiovarainministeriön vastuulla.

Mäkysen mukaan päätös vesittää t&k-rahoituslain tavoitetta.

-  Sitran t&k-hankkeiden laskeminen mukaan ei voi olla hallituksen poliittinen päätös, vaan määritelmä tulee OECD:sta. Määritelmiä muuttamalla tavoitetta liudennetaan, hän sanoo.

Hallitus kohdisti riihessä yritysten t&k-toimintaan ensi vuodeksi yli 100 miljoonaa lisäeuroa Business Finlandin kautta. Korkeakouluille suunnattiin 30 miljoonaa euroa ja vuodesta 2027 alkaen 54 miljoonaa euroa.

Oppositiopuolueen edustajan mukaan nykyhallituksen päätöksissä on ylipäänsä ylenkatsottu parlamentaarisesti sovittua tasapainoa rahoituksen käytöstä yrityspuolen ja yliopistojen perustutkimuksen välillä. Vastuuministeri puolustautuu sanomalla, että yliopistoille ja korkeakouluille on nimenomaan suunnattu ensimmäistä kertaa pysyvää rahoitusta.

HALLITUS haluaisi, että kaikki eduskuntapuolueet sitoutuisivat syksyllä niin sanottuun velkajarruun. Talvitie uskoo, että parlamentaarinen sopu olisi toimiva keino myös tässä asiassa.

-  Politiikkaan kuuluu se, että keinoista ja toimenpiteistä ollaan välillä eri mieltä. Se ei ole parlamentaarisen sovun tarkoitus vaan tärkeää on nimenomaan se tavoiteasetelma, hän sanoo.

Mäkysen mukaan viime hallituskauden työ osoittaa, että parlamentaarisesti on mahdollista sopia asioista.

-  Mutta silloin lähdettiin liikkeelle aidosti puhtaalta pöydältä ilman, että oli asetettu hallituksen taholta mitään lopputulemaa, johon pitää kaikkien sitoutua, hän sanoo.

Hänen mukaansa tilanne on nyt eri, kun asiasta ei ole käyty yhteistä parlamentaarista valmistelua.

-  Nyt velkajarrussa hallitus tuo oman esityksensä ja sitten perustaa parlamentaarisen työryhmän. Eihän se ole mitään parlamentaarista valmistelua. Se on tämmöinen parlamentaarinen pakkopaita, joka yritetään laittaa muille puolueille.

Kaisu Suopanki / STT