– Mitään hopealuotia, yhtä varmaa keinoa ei ole, mutta pidän pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kohdennettua tuloveron alennusta tässä tilanteessa ihan mahdollisena. Kesän aikana pitää katsoa aika tarkkaan millä ihmisten toimeentuloa voidaan pitää yllä, Mäkynen sanoo.

Kohdennetun tuloveronalennuksen voisi Mäkysen mukaan kytkeä syksyn palkkaneuvotteluihin tupon sukuisena ratkaisuna.

– Takaovitupo, jos sitä ei enää tupoksi saa sanoa. Tällainen kevyt-keskitetty.

Veronalennukset olivat esillä myös kokoomuksen Kalajoen puoluekokouksen puheissa. Tosin puheena oli kokoomuksen huomattavasti rajumpi kaikkiin kohdistuva “veromiljardi”. Aiheen mainitsi muun muassa uudelleen puheenjohtajaksi valittu Petteri Orpo.

Mäkysen mukaan kokoomuksen yhtälö vaikuttaa omituiselta.

– Samaan aikaan pienennetään valtion tuloja, lisätään menoja ja lopetetaan velkaantuminen. Täysin yllätyksetön puhe. Samoja asioita, joita he ovat jo pitkään puhuneet. Eihän siinä mitään uskottavuutta ole.

Veromilljardi tarkoittaisi Mäkysen mukaan vain lisävelkaa valtiolle. Julkinen talous olisi entistä alijäämäisempi.

– Jos näyttää siltä, että menemme taantumaan, se saattaa olla jossakin tilanteessa jopa perusteltua, mutta sellaisia merkkejä ei vielä ole. Enkä tiedä voiko minkään puolueen vaaliohjelma perustua pelkästään elvyttävälle politiikalle.

Kokoomus on aiemmin todennut rahoittavansa vero-ohjelmaansa leikkauksilla. Mäkysen mukaan leikkauspuheet ovat viime aikoina vaimenneet. Juuri kukaan ei tunnut tietävän mistä kokoomus leikkaisi.

– Tietysti he puhuvat kannustavuudesta ja siitä, että jokaisen pitää tehdä töitä. Se on ehkä vähän peitellymmin sitä, missä he ovat viime vuosina olleet vähän rehellisempiä. Heikennetään ihmisten toimeentuloa ja leikataan siitä. Varmaan nyt, kun hinnat nousevat, he eivät halua sitä enää niin rehellisesti myöntää.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja vasemmistoliitto ovat pitäneet inflaation vastaisessa taistelussa esillä myös mahdollisuutta ruuan arvonlisäveron alentamiseen. Mäkynen huomauttaa, ettei alv-alennus kohdistu erityisesti pienituloisiin vaan pikemminkin enemmän kuluttaviin varakkaisiin. Alennus ei ole myöskään varma keino laskea ruuan hintaa.

– Kauppa ottaa siitä herkästi oman siivunsa välistä.

Kolmanneksi keinoksi ostovoiman turvaamisessa on mainittu polttoaineveron lasku. Mäkynen ei vaikuta ajatuksesta innostuvan. Parhaillaan hallituksessa seurataan miten sekoitevelvoitteen alentaminen vaikuttaa pumppuhintoihin.

– Bensaveron alennus tukee ensisijaisesti yhtiöitä eikä kuluttajia. Mieluummin kannattaa etsiä keinoja, joilla tuetaan ihmisiä, joille tämä tilanne aiheuttaa ongelmia. Sen takia olemme tukeneet palkansaajia työmatkavähennyksellä. Se tarkoittaa keskimäärin 250 euron lisätuloja per palkansaaja tänä vuonna vähennystä saaville.

Hallitus on jo päättänyt elokuussa voimaan tulevista sosiaaliturvaindeksin tarkistuksista, jotka ovat Mäkysen mukaan paremmin kohdentuvia kuin kaikkiin kohdistuvat veronalennukset.

Lappeenrannassa koolla oleva keskusta näyttäisi puheenjohtaja Saarikon puheen perustella palailevan vuoden 1999 työreformin ajatuksiin. Saarikko esitti uudessa “työntekijäreformissaan” kassasidonnaisesta ansiosidonnaisesta luopumista ja tuli ajatuksellaan kokoomuksen linjoille. Keskustan mallin nimi on yleinen ansioturva.

– Ei se ratkaise pienituloisten pätkätöitä tekevien palkansaajien ongelmaa, joka on tällä hetkellä suurin ansiosidonnaisen ulkopuolella oleva ryhmä. Se ei korjaannu kassajärjestelmän murtamisella, vaan sitä varten pitää tehdä muutoksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoihin ja se tarkoittaa lisäkustannuksia.

– Ansiosidonnaisen piiriin pääsisi silloin pienemmillä ansioilla, jolloin ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan ero olisi suurempi myös pienillä palkkatuloilla. Ja ansiosidonnaisen piiriin pääsisi lyhyemmällä työpätkällä kuin nykyisin, Mäkynen sanoo.