– Kokemukseni mukaan on hyvä, että soten rahoituksesta keskustellaan. Mediassa heitellään hyvin erilaisia lukuja ja väitteitä rahoituksesta. Se on ymmärrettävää, sillä kyseessä on hyvin monitahoinen ja vaikea kokonaisuus. Keskustelua tulee jatkaa, jotta ennakkoluuloja voidaan hälventää ja korjata virheellisiä tietoja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä toimiva Nurminen sanoo tiedotteessaan.

Artikkelissa esitettyjä väitteitä Uudenmaan soterahoituksen 300 miljoonan leikkauksista Nurminen sanoo virheellisiksi.

Nurminen kertaa tiedotteessa, että soten kokonaisrahoitus on nykyisellään 19,9 miljardia euroa ja reaalikasvu palvelutarpeen perusteella vuosina 2022-29 tulee olemaan vähintään 1,7 miljardia euroa vuotuisella 1,2 % kasvulla. Sen päälle valtio tekee alueille täysimääräisen inflaatiokompensaation ja korvauksen kaikista lakisääteisistä uusista toiminnoista, hän kertoo.

– Kokonaisuutena Uudenmaan viiden sote-alueen rahoitus kasvaa, mutta johtuen siitä, että alueen väestö on nuorempaa ja terveempää kuin itäisessä Suomessa, on kasvu hieman muita alueita hitaampaa. Leikkauksista puhuminen tässä yhteydessä on kuitenkin harhaanjohtavaa, Nurminen sanoo.

Nurminen sanoo pitävänsä myös vastuuttomana “pelotella terveydenhuollon henkilöstön irtisanomisilla tai luoda uhkakuvia, että syöpäpotilaat eivät saisi hyvää hoitoa”.

– Väestömäärän ja hoidon tarpeen kasvun ja sitä myöten rahoituksen kasvamisen perusteella on selvää, että väitteet eivät pidä paikkaansa. Päinvastoin, henkilöstön tarve kasvaa tulevaisuudessa, Nurminen muistuttaa.

– Nykyinen ”sote-malli”, jossa terveydenhuollon rahoitus Suomessa on kuntien vastuulla, on johtanut kansalaisten välisiin eriarvoisuuteen eri kunnissa asuvien kesken ja isoihin ulkoistuksiin. Tämä on nyt vihdoin korjattava ja tähän Marinin hallituksen esitys nimenomaan vastaa, Nurminen sanoo.