Politiikka
18.10.2017 18:00 ・ Päivitetty: 18.10.2017 17:45
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen: “Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille”
Teini-ikäinen Tuula Haatainen katsoo televisiota kotonaan Vehmersalmella. Eletään 1970-lukua, televisiot ovat vastikään tulleet ja samoja ohjelmia katsoo koko kansa.
Meneillään on uutislähetys, jonka kuvat järkyttävät koko maailmaa. Kolonialistisen valtansa rippeisiin takertunut Britannia on aseistanut Nigerian liittovaltiota taistelussa separaristista Biafraa vastaan.
Haataisten televisiossa kuollaan nälkään.
– Kuvat nälkäänkuolevista naisista ja lapsista olivat yhtäkkiä olohuoneissa. Se oli järkyttävää ja koko ikäluokallemme hyvin puhuttelevaa samalla tavoin kuin Vietnamin sota, Haatainen muistelee.
Entisenä opetusministerinä ja sosiaali- ja terveysministerinä Haatainen on mieluiten asialinjalla. Poliitikkohaastattelut, joissa puhutaan henkilökohtaisuuksia ovat hänelle tuttuja, mutta hän vetää rajan ”jäätelötötterökuviin”, joita Haataisen mukaan usein naisilta toivotaan.
Henkilökohtainen on vahvasti asian palveluksessa.
– Jos puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta ja palveluista, niin kyllähän sitä peilaa siihen miten omassa lähipiirissä on nähty asiat, mutta asiakärjellä minä olen mennyt.
Lisää aiheesta
Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita.
Tammikuun presidentinvaaleissa Haatainen haastaa paitsi nykyistä, kokoomustaustaista tasavallan presidentti Sauli Niinistöä, myös miehistä tapaa nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikka aseiden ja uhkien näkökulmasta. Haatainen ymmärtää turvallisuuden laajemmin.
– On helppo puhua vain siitä, kuinka paljon meillä on aseita ja kuka meitä milloinkin uhkaa. Se on aika yksinkertaista. Laajasti ymmärretty turvallisuus on huomattavasti vaikeammin hallittavissa. Puhun kovastakin asiasta, realisti pitää olla. Mutta se ei riitä.
Suomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustuspolitiikassa vallitsee Haataisen mukaan aika pitkälle ulottuva konsensus. Realiteetit ovat sellaiset, että varteenotettavat suurten puolueiden ehdokkaat ovat niistä samoilla linjoilla. Mutta laajemmin ymmärretty turvallisuus lokeroidaan helposti kestävän kehityksen tai hyvinvoinnin alle, vähemmän painavaksi politiikan alueeksi.
– Sitä, mistä sisäinen turvallisuus syntyy, ei liiemmin pohdita. Se syntyy nimenomaan siitä, ettei Suomessa ole ryhmiä, jotka on suljettu ulos ja joiden ääni ei kuulu. Ulossulkemisessa on kaikupohja nationalistisille liikkeille ja ääri-ilmiöille.
Lue koko haastattelu torstaina 19.10. Demokraatin viikkolehdestä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.