Sarjassa ehdokas Vanhanen tapaa ja keskustelee vuoron perään eri ehdokkaiden kanssa.

Tentin ensimmäinen puolituntinen sujui pitkälti maahanmuuttopoliittisten kysymysten parissa.

Haatainen nosti esiin suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvamisen. On yhä enemmän ihmisiä, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Tämä voi luoda pohjaa populistisille liikkeille. Eriarvoistuminen olisi saatava katkaistua.

Haatainenkin katsoo, että kriisit ovat usein sisäsyntyisiä. Jokin maa ei hyökkää toiseen maahan, vaan kriisejä syntyy sisäisestä eriarvoistumiskehityksestä johtuen. Sen vuoksi eriarvoistuminen on myös hänenkin mukaansa sisäisen turvallisuuden kysymys.

Haatainen totesi olevansa vahva sopimusyhteiskunnan kannattaja. Hän peräänkuulutti päättäjiltä ja hallitukselta sitä, että ne tunnustaisivat ja pitäisivät kiinni yhteiskunnallista vakautta ylläpitävistä rakenteista. Hän viittasi esimerkiksi työmarkkinajärjestöihin ja kansalaisjärjestöihin.

Tuula Haataisen mukaan presidentin tehtävä on olla kokoava voima ja myös omalla esimerkillään kannustaa siihen, että päättäjät löytävät yhteisiä ratkaisuja. Presidentti on myös tasapainottava voima. Hän voi toimia ja balansoida tilanteita sekä olla pysyvyyttä luova kasvo ja johtaja.

Vanhasen mukaan presidentillä arvojohtajana on keinoja ja tapoja, joilla hän voi osoittaa eri asioiden merkityksen ja arvon. Sen voi minimissään osoittaa esimerkiksi vain osallistumalla johonkin tiettyyn tilaisuuteen. Vanhanen lukee presidentin tehtäviin myös sen, että tämä erittelee ja tekee ymmärrettäviksi erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Presidentti voi olla myös sparraaja hallituksille.

Haatainen totesi, että presidentin pitää olla arvojohtaja, mutta huomautti, että presidentti on myös mielipidejohtaja. Kannattaa kuunnella myös, mitä presidentti ei puhu. Silläkin on merkitystä. Jos jätetään jotkin asiat puhumatta, ne saattavat paisua.

Presidentti on Haataisen kuvauksen mukaan kansakunnan eheyttä vaaliva sillanrakentaja ja faktan ja totuuden puolestapuhuja, joka voi saattaa ihmisiä yhteen keskustelemaan.

Tuula Haataista on ärsyttänyt ja jopa pelottanut keskustelu ääripäistä, ikään kuin ääripäät olisivat yhtäältä ne, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja toisaalta ne, jotka asettavat ne kyseenalaiseksi. Sitten keskellä olisi tolkun ihmiset.

Haatainen muistutti jälleen, etteivät ihmisoikeudet ole mikään suhteellinen kysymys. Nimenomaan kaikki tolkun ihmiset puolustavat ihmisoikeuksia sellaisena kuin ne ovat. Ihmisarvo on jakamaton.

Matti Vanhanen pohti, miten ihmisillä on jotenkin sisäsyntyinen halu valita puolensa. Jos yhteiskunnallisessa keskustelussa alkaa nousta äärikantoja, ihmiset saattavat tämän vaistonsa kanssa seurata niitä.

Paneelissa sivuttiin myös kehitysyhteistyötä. Haatainen on havainnut suomalaisessa puheessa myös epärehellisiä piirteitä. Osa ihmisistä katsoo, ettei turvapaikanhakijoille pitäisi antaa täältä turvaa ja samaan hengenvetoon puhuu siitä, että heitä pitäisi auttaa lähtömaissa. Kuitenkin samaan aikaan kehitysyhteistyöstä on leikattu valtavasti.

Haataisen mukaan kehitysyhteistyöhön pitäisi satsata. EU:n olisi erityisen tärkeä auttaa yhteistyössä Afrikkaa, jotta sinne saataisiin koulutusta ja työtä.

Vanhanen muistutti, että hänen pääministeriaikanaan kehitysyhteistyömäärärahoja lisättiin, Haatainen kuittasi itsekin olleensa Vanhasen hallituksessa ministerinä.

Tiivistäen luonnehdittuna Vanhasen mukaan nyt ollaan tilanteessa, jossa pitää ensin laittaa omaa taloutta kuntoon, jotta sitten voi auttaa muita.

Suomalaiseen kotouttamiskeskusteluun Matti Vanhanen kaipaisi ääniä onnistumisista. Ihmisten niiltä paikkakunnilta, joissa kotouttaminen on onnistunut pitäisi kertoa, miten se on tapahtunut.

Tuula Haatainen vastasi Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toimiessaan maahanmuuttoasioista. Hän vakuuttui tällöin siitä, miten tärkeitä esimerkiksi kielikoulutus, työharjoittelu, työ ja nuorten koulupolkuun satsaaminen ovat. Kansalaisyhteiskunta on oleellista saada kotouttamiseen mukaan.

Vanhanen arveli, että suurin syy siihen, miksi moni kritisoi maahanmuuttoa on se, että vuonna 2015 näytti siltä, ettei tilanne ollut kenenkään hallussa. Sen takia Vanhasen mukaan “maltillisessakin enemmistössä” on paljon niitä, jotka sanovat, että maahanmuuttoasiat eivät Euroopassa toimi. Rajojen sulkeminen ei kuitenkaan ole vastaus. Viranoamaisyhteistyötä EU-maissa on lisättävä.

Haatainen kertoo ihailleensa siten, miten vuonna 2015 Suomen viranomaiset kävivät toimeen. Samoin tekivät erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Hän näki maassamme paljon lämmintä sydäntä ja avarakatseisuutta. Sen hän allekirjoitti paneelissa myös, että pelko siitä, että maahanmuutto jatkuu hallitsemattomasti, ruokki myös ikävää suhtautumista Suomessa.

Matti Vanhanen kertoi ihailevansa Angela Merkelin toimintaa valtionpäänä. Hän täsmensi tarkoittavansa sitä, että Merkel kuitenkin näytti omalla toiminnallaan suuntaa, vaikka Vanhasen mielestä Merkel menikin äärirajoilla siinä, pysyikö tilanne hallinnassa. Saksaan saapui niin paljon turvapaikanhakijoita.

Tuula Haatainen painotti, että EU:ssa kaikkien maiden pitäisi kantaa vastuuta turvapaikanhakijoista. Nyt vain Suomi ja Malta ovat hoitaneet osuutensa. Jos nautitaan EU:n yhteisestä hyvästä, pitää myös olla valmiita kantamaan vastuuta.

Matti Vanhanen totesi, ettei Länsi-Eurooppa pysty olemaan sama Afrikalle kuin Amerikka oli aikoinaan Euroopalle eurooppalaisten muuttaessa sinne. Afrikan kanssa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja lailliset tuloväylät niin työperäiseen maahanmuuttoon kuin pakolaisille.

Maahanmuuttopoliittisen keskustelun jälkeen aikaa jäi myös muutamille muille asioille. Nato-jäsenyyden kannalla ehdokkaat eivät olleet, mikä ei varmasti yllättänyt ketään.

Katalonian itsenäistymiskysymykseen Vanhanen sanoi, että kussakin maassa on oma perustuslakinsa, jonka mukaan pitää elää. Espanjan perustuslaki on sellainen, ettei Katalonian oma itsenäisyysjulistus riittäisi. Tarvittaisiin myös Espanjan päätös. Jos sitä ei ole, Vanhanen ei usko, että Katalonia saisi itsenäisyydelleen muualta tunnustuksia, ei myöskään Suomesta. Asiat pitää kyetä sopimaan maan sisällä.

Haatainen kertoi ottaneensa kantaa kansanäänestyksen jälkeen Espanjan poliisin väkivaltaan. Haataisen mukaan olisi ollut viisasta, että ihmisten olisi annettu äänestää. Ehkä tuloskin olisi voinut olla toinen. Hän ihmetteli myös eurooppalaisten valtioiden hiljaisuutta, kun väkivalta olisi pitänyt tuomita.

Haataisenkin mukaan Katalonian itsenäisyys on Espanjan sisäinen asia. Hän toivoo, että osapuolet keskustelevat ja ratkaisu löytyy. Ulkopuolelta hän ei lähde neuvomaan, millainen sen pitää olla.

Entä missä ehdokkaat eroaisivat nykyisestä tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä presidenttinä. Erot eivät liity Vanhasen mukaan niinkään ulkopolitiikan isoon kuvaan.

Tosiasia on kuitenkin Vanhasen mukaan se, että nyt Niinistön kaudella on käytetty aika paljon vaivaa lähiympäristömme traditionaalisen turvallisuuden vakauttamiseen ja ylläpitämiseen. Vanhanen käyttäisikin presidenttinä globaaleista kysymyksistä puheenvuoroja.

Tuula Haatainenkaan ei näe Sauli Niinistön tavassa hoitaa ulkosuhteita moitittavaa. Haatainen kuitenkin painottaisi akenteiden vahvistamista, jotta maailmaa voitaisiin viedä hallitusti eteenpäin.

Rakenteilla Haatainen viittaa EU:hun, YK:hon ja kansainvälisiin foorumeihin. Hän haluaa Suomen näyttäytyvän niissä aktiivisena ja uskoo, että Suomella on sananvaltaa.

Suomi ei ole mukana YK:n piirissä neuvotellussa ydinaseiden kieltoon tähtäävässä sopimuksessa. Ruotsi sen sijaan on ollut prosessissa osallinen. Kun ehdokkaat saivat paneelin päätteeksi esittää toisilleen yhden kysymyksen, Vanhanen kysyi Haataiselta kantaa tähän sopimukseen.

Haatainen kertoi ihmetelleensä jo kesällä, miksi Suomi jätttäytyi neuvottelujen ulkopuolelle. Se oli hänen mielestään ikävää mukaan mennyttä Ruotsia kohtaan. Jos Suomi olisi ollut mukana, maat olisivat voineet vaikuttaa yhdessä ja ne olisivat voineet viedä vahvemmin näkökantojaan eteenpäin. Haataisen mukaan Suomen olisi pitänyt olla neuvottelussa mukana ja allekirjoittaa sopimus. Ruotsi pohtii tällä hetkellä allekirjoittamista.

Haatainen kysyi Vanhaselta, miten tämä vaikuttaa hallituspuolue keskustan jäsenenä kokoomuksen kanssa siihen, että eriarvoistuminen pysäytetään ja koulutusleikkauksissa otetut rahat palautetaan ja turvataan nuorille opiskeluväylät.

Vanhasen mielestä on tärkeää, että talousuudistukset ajetaan läpi. Työn ja syntyvien työpaikkojen kautta puututaan eriarvoistumiseen. Jos tässä onnistutaan, on resursseja panostaa kohteisiin, kuten koulutukseen, jonka Vanhanen sanoi olevan itselleen läheinen. Ensin pitää Vanhasen mukaan tienata rahat.

Paneelin vetäjä oli argumentointivalmentaja, hallintotieteiden maisteri Aira Ranta.