Uusien ja entistä tehokkaampien oikeuksien antamisesta kansalaisille. Pilariin on kirjattu 20 perusperiaatetta, jotka on jaettu kolmeen lukuun, joita ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus.

Aihe on SDP:lle siis läheinen. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm muistutti tänään eduskuntapuolueiden johdon EU-vaalipaneelissa Helsingissä, että EU:n sosiaalinen puoli oli jo komission entisen puheenjohtajan Jacques Delors’n ajattelun ydintä.

Delors toimi Euroopan unionin komission puheenjohtajana vuosina 1985–1995.

Paneelin järjestivät Eurooppalainen Suomi, Suomen sosiaali ja terveys ry Soste ja Uusi Suomi. Keskustelussa olivat Rönnholmin lisäksi paikalla puheenjohtaja Sari Essayah (kd.), puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jari Lindström, keskustan Antti Kaikkonen, vihreiden varapuheenjohtaja Veli Liikanen, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Borgarsdóttir Sandelin ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Aura Salla.

Salla sanoi, että heikompien aseman nostaminen EU:ssa on tärkeää, mutta jatkoi, ettei pidä hyvänä, että EU menee liikaa tälle sektorille.

– Hyviä suosituksia kannattaa jakaa, hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa, mutta EU:lla ei ole verotusoikeutta. Tuloverostamme ei siirry EU:lle rahaa, niin silloin pitää olla aika tarkkana siitä, minkä verran sieltä lähdetään säätämään sitä, miten meillä esimerkiksi sosiaalietuuksiin, sosiaalitukiin, vanhempainvapaisiin vaikutetaan. Tässä olisin hyvin tarkkana.

Hanna Sarkkinen sanoi, että sosiaalisista oikeuksista pitäisi tehdä EU:n sisällä enemmän sitovaa säätelyä.

– Tarvitsemme markkinasääntelyä markkinavapauksien tasapainoksi myös sitovampaa sosiaalisten oikeuksien sääntelyä. Tämä on olennaista myös EU:n legitimiteetin kannalta. Kansalaiset odottavat, että EU pystyy takaamaan ihmiselle riittävän elintason tai ettei EU:n kautta ainakaan heikennetä sitä. Olisin avoin tarkastelemaan EU:ssa määriteltäviä kansallisia vähimmäistasoja esimerkiksi sosiaaliturvalle, toki niin että ne rahoitetaan ja hoidetaan kansallisesti.

Vihreiden Liikanen huomautti, että jos kansalaiset haluavat turvallisempaa Eurooppaa, tarvitaan oikeudenmukaisempaa Eurooppaa.

– Siihen sosiaalinen pilari ja sen käytäntöön vieminen on välttämätön.

Kaikkonen puolestaan muistutti, että Suomi on itse jo tehnyt monia asioita oikein. Hän viittasi tuoreeseen kyselyyn siitä, että Suomi on maailman onnellisin maa.

– Senkään takia en haluaisi, että EU:n tasolla tulisi kovin suurta vaikutusvaltaa tai ainakaan toimivaltaa näissä asioissa, koska näen siinä riskin, ettei paranna olosuhteita Suomessa tai Pohjoismaissa, vaan voi johtaa jopa asioiden heikentymiseen.

Sinisten Lindström nosti esille esimerkiksi vuosilomalain, joka on syntynyt EU:n vaikutuksesta.

– EU:n rooli on ollut ratkaisevan tärkeä. Mehän on jouduttu tekemään muutoksia sen takia, että EU:ssa on tehty linjauksia. Usein saattaa olla jopa niin, että on ollut hyvä, että EU:sta on puututtu suomalaiseen lainsäädäntöön.

Jussi Halla-aho muistutti, että sosiaalipolitiikka kuuluu lähinnä jäsenvaltioiden kompetenssiin.

– Se on kohtuullisen herkkä kysymys, koska EU:n 27 jäsenmaata ovat sekä taloudellisen kehityksensä tasolta että kulttuuriltaan ja perinteiltään hyvin erilaisia maita. Sinänsä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että sosiaaliset oikeudet kohenevat siellä, missä niiden suhteen on eniten toivomisen varaa, mutta harmonisoiminen tällaisessa unionissa on äärimmäisen vaikeaa, koska kaikkein parhaiden mallien standardisoiminen on taloudellisesti mahdotonta ja heikoimpien mallien standardisoiminen on poliittisesti mahdotonta ja epätoivottavaa.

Rönnholm korosti vielä, että keskustaoikeistolaiset puolueet puhuvat usein kauniista periaatteista ja parhaista käytännöistä, mutta asioiden edistämisen kanssa on hankalampaa.

– Kyllähän EU tälläkin hetkellä tekee tätä työtä. Käytännössä talousohjauksen kautta on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia monissa maisssa. Kysymykseni on se, että minkälaista kestävyysvajetta kurotaan umpeen sellaisella järjestelmällä, joka tuijottaa puhtaasti numeroita mutta ei katso, minkälaista tulevaisuusinvestointia maalla on mahdollista tehdä. Eli tämä on täysin kestämätön tilanne. Tätä tehdään tälläkin hetkellä, mutta normitus ei tule sosiaalisen puolen kautta vaan talousohjauksen kautta. Nousevat standardit muualla Euroopassa parantavat myös meidän teollisuuden ja elinkeinoelämän kilpailukykyä siinä, ettei voi kilpailla sosiaalisilla standardeilla. Mitä keskustaoikeisto haluaa seuraavalla kaudella oikeasti tehdä muuten kuin periaatteellisella tasolla, Rönnholm kysyi.

Antton Rönnholm.

Paneelin lisäksi Paasitornissa Hakaniemessä käynnistyi torstaina faktapohjaista politiikkaa peräänkuuluttava Vaadi faktat -kampanja. Kampanjan tavoitteena on edistää faktapohjaista politiikkaa kevään 2019 vaaleissa ja nostaa erityisesti nuorten äänestysaktiivisuutta eurovaaleissa. Kampanjan toteuttavat Eurooppalainen Suomi, Eurooppanuoret ja Fingo. Sen keskeiset tukijat ovat Ulkoministeriö ja Euroopan parlamentti. Kampanjassa on mukana laaja joukko kansalaisyhteiskunnan vaikuttajia sekä useita puolueita.