Räsänen viittaa Iltalehden tietoihin, joiden mukaan hallitus harkitsisi huhtikuun puoliväliriihessään erityisesti pieni- ja keskituloisille kohdentuvia ansiotuloveron kevennyksiä.

SDP on ajanut vastaavia veronkevennyksiä omassa vaihtoehtobudjetissaan.

– Kun SDP:ssäkin ymmärretään julkisen talouden heikko tilanne, olemme lähteneet siitä, että mikäli veronkevennysvaraa on, nyt pitää olla tavallisten ihmisten vuoro, Räsänen sanoo Demokraatille.

– Kun vaihtoehtojen perään joka päivä kysellään ja niitä mielellään kerrotaan, niin toivoisin, että hallituksessa on järki voittanut ja veronkevennykset saataisiin kohdennettua oikeudenmukaisemmin kuin tähän mennessä.

ANSIOTULOVEROTUS on Orpon kaudella keventynyt eniten 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevilta. SDP on tässä yhteydessä puhunut ministerien tuloluokasta.

Vastaavasti keskituloisten verotaakka on Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan joulukuussa julkaiseman selvityksen mukaan kireimmillään 10 vuoteen.

Räsänen arvelee hallituksen saaneen kipakkaa palautetta keskituloisten verorasituksesta.

– Olen huomannut, kun olen tästä käynyt hallituspuolueiden kanssa debattia, että tämä menee aika lailla ihon alle. Veikkaisin, että hallituksella on tässä tarve vähän linjaa tarkistaa. Jos näin tekevät, hyvä niin.

Pieni- ja keskituloisten palkkaveron keventäminen vastaisi Räsäsen mukaan Suomen synkeän taloustilanteen keskeisimpään haasteeseen, luottamuksen puutteeseen.

– Kuluttajien luottamus tulevaisuutta kohtaan on edelleen mollivoittoista. Säästäminen on kasvanut, joka kertoo siitä, että kotimarkkinoilla ei uskalleta kuluttaa. Luottamusta voitaisiin tukea vahvistamalla ostovoimaa myös verotuksen keinoin.

RÄSÄNEN näkee Iltalehden uutisoinnissa viitteitä myös siitä, että hallituksessa halutaan vaalien alla keskittyä hyviin uutisiin.

– Niitä ei ole tarvetta piilotella, mutta vähän huonommista uutisista kuten siitä, miten säästöt kohdennetaan tai mistä uudet kasvutoimet rahoitetaan, niistä ollaan hipihiljaa.

Räsäsen mukaan tulevien säästöjen kohteita on julkisen keskustelun perusteella vaikea hahmottaa.

– Riskinä on, että ne kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin tai koulutukseen.

Ansiotuloveron huojennuksia voisi toki rahoittaa myös verotuksen painopistettä muuttamalla.

VALTIOVARAINMINISTERI Riikka Purra (ps.) kirjoitti marraskuussa, että työn verotusta voitaisiin alentaa vuonna 2026 kautta linjan, jos yritykset innostuvat investoimaan ja bruttokansantuote kasvaa riittävästi.

Räsänen muistaa Purran puheet viime syksyltä mutta katsoo niiden edustavan erilaista linjaa kuin tulevan riihen mahdolliset veronkevennykset.

– Taustalla oli varmaan se, että sitten kun talous lähtee kasvuun, valtio voisi keventää verotusta. Ajatus on aika hullunkurinen.

Räsäsen mukaan talouskasvua olisi syytä tukea verotuksen keinoin nyt. Hän viittaa turbulenttiin kansainväliseen ympäristöön ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimintaan, josta aiheutuva epävarmuus heijastuu myös kotimarkkinoille.

– Veronkevennyksillä varsinkin tavallisten ihmisten kukkaroissa, jos he vähän enemmän saisivat omasta palkastaan käteen, olisi suurin vaikutus nimenomaan tässä tilanteessa. Jos uusimmat tiedot pitävät paikkansa ja hallitus harkitsee jo kehysriihessä tällaisia toimenpiteitä, niin toivon, ettei jäädä odottelemaan sitä päivää, jona talous lähtee jossakin vaiheessa kasvuun.

Onko vaarana, että pieni- ja keskituloisille tehdään riihessä ansiotuloverojen kevennykset, mutta ne jäävät kooltaan kosmeettisiksi?

– Veikkaan, että kehysriihen jälkeen kyllä aika moni pettyy. On käyty keskustelua myös perintöverosta, yhteisöverosta ja ylempien marginaaliveron reippaasta alentamisesta. Jos samaan aikaan pitää tasapainottaa julkista taloutta, niin ei ole mitään mahdollisuutta näitä kaikkia toteuttaa.