Taavitsainen kysyi, ovatko ministerit tietoisia, että kohonneiden asiakasmaksujen vuoksi lapsiperheillä ei ole varaa ottaa varhaista apua vastaan.

– Esimerkiksi käy vaikkapa sellainen tilanne, jos monilapsisessa perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi ja perhe tarvitsee apua uupumuksen ehkäisemiseksi ja neuvola on suositellut kotiapua ja perhe itse kokee, että lapsiperheiden kotipalvelun tuki arkiaamuisin tai iltapäivisin auttaisi heitä jaksamaan ja mahdollistuisi vanhempien työssäkäynnin. Näin voitaisiin välttää äidin ja isän jaksamisen romahtamista, avioeroa ja kodin ulkopuolelle sijoitusta tai muuta raskaampaa toimenpidettä, Taavitsainen sanoo Demokraatille.

Taavitsaisen mukaan perheillä ei ole aina varaa maksaa kunnalle lapsiperheiden kotipalvelusta, vaikka huoltajat olisivat työssäkäyviä.

– Ihmettelen, miten ministeri näin luulee, sillä se ei pidä paikkansa. Lapsiperheiden kotipalvelu ei kuulu maksukaton piiriin, niin kuin ei muutkaan kotiin annettavat palvelut, Taavitsainen hämmästelee Demokraatille.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) taas vastasi, että maksut eivät hänellä olevan tiedon mukaan ole ongelma. Hänen mukaansa maksut eivät ole este kotipalvelujen saamiselle.

– Meillä on olemassa säännökset siitä, että maksua voi alentaa, ja meillä on olemassa tukijärjestelmä, joka huolehtii niiden perheiden osalta, joissa ennalta ehkäisevä työ on se ykkösasia ja ydinasia, Rehula sanoi täysistunnossa.

Taavitsainen kummastelee ministerin puhetta.

– Rehula lienee etääntynyt tavallisista ihmisistä väittäessään, ettei maksut olisi ongelma. Muutaman sadan euron lasku voi ministeristä tuntua ongelmattomalle, mutta tavalliselle työssäkäyvälle lapsiperheelle se on iso summa ja iso ongelma. Koska kunnat laskuttavat lapsiperheiden kotipalvelusta, jää palvelua käyttämättä ja apua antamatta. Ehkä Rehula on liikkunut eri perheiden parissa kuin minä, mutta hyvin monien kansalaisten mielen päällä nämä kohonneet maksut kyllä ovat, lapsiperheiden lisäksi myös eläkeläisten, Taavitsainen sanoo.

– Kunnat antavat perheille myös palveluseteleitä kotiapuun, mutta se on hyvä esimerkki siitä, kuinka vain teoriassa setelin myötä kaikilla on mahdollisuus saada palvelua. Käytännön elämässä palveluseteliin liittyvä omavastuu on asetettu usein niin korkealle tasolle, etteivät kaikki perheet kykene niitä hyödyntämään, Taavitsainen jatkaa.

Nykyään terveydenhuollon maksukatto on vuodessa 691 euroa sisältäen terveyskeskuksen lääkäripalvelut ja sairaalan poliklinikka- ja päiväkirurgian sekä lyhytaikaisen laitoshoidon. Maksukattoon ei lasketa mukaan muun muassa kotihoitoa, pitkäaikaista laitoshoitoa, omaishoitajien vapaapäivien palveluita, hammashoitoa ja ensihoitoa.

Lääkkeille on oma maksukatto, joka on 50 euron alkuomavastuun jälkeen vuodessa 610, 37 euroa. Vammaisten kuljetuspalveluille on myös oma maksukatto, joka on 300 euroa.

– Asiakasmaksulaki saisi kyllä olla, mutta valitettavasti sitä ei ole Sipilän hallituksen esittämän sote-lakien mukana. Ei ole edes linjausta tiedossa, aikooko hallitus nostaa vai laskea maksuja. Pelkona on, että hallituksen hokema ”samalle viivalle” tarkoittaa, että maksut nousevat nykyisen yksityisen terveydenhuollon tasolle. Tätä ei pidä hyväksyä. Maksuja pitää alentaa reippaasti, Taavitsainen sanoo.

Hänen mielestään maksukaton piirin olisi järkevintä yhdistää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut. Kun yhteissumma terveyskeskus- ja sairaalamaksuista, kotiin annettavista palveluista, lääkkeistä, hammashoidosta, ensihoidosta ja kuljetuspalveluista tulisi täyteen vuoden aikana, sen jälkeen maksuja ei enää perittäisi.

– Kattosumman olisi oltava riittävän matala. Lapsiperheiden kotipalvelusta ei tulisi periä lainkaan maksua. Kaikille kriteerit täyttäville tarvitsijoille sitä tulisi antaa, sillä se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan. Eduskunnan tarkastusvaliokuntakin on todennut eräässä mietinnössään, että yhteiskunnallisesti kaikkein vaikuttavinta on satsata alle 5-vuotiaisiin lapsiin.

Tällä hetkellä ihmisten tulee itse seurata ja huolehtia eri maksukattojensa täyttymisestä. Kuitit pitää säilyttää ja maksuvapautusta tulee anoa erikseen sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta, sillä laskutusohjelmat eivät ole yhteydessä toisiinsa.

– Jatkossa, kun perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto ovat saman katon alla ja käyttävät yhteistä tietojärjestelmää, olisi ministereiden uudistettava asiat niin, että maksukattoon liittyvät asiat hoituvat automaattisesti ihmisten puolesta ilman anomuksia.

– Toivottavasti ministerit perehtyvät ihmisten näkökulmasta asiakasmaksuasioihin. Valtion ja kuntien taloutta niillä ei voi paikata. Se tie vie ojasta allikkoon, Taavitsainen sanoo.