Maat ovat jo allekirjoittaneet sopimuksen, mutta sen toimeenpanon käynnistäminen edellyttää eduskunnan hyväksyntää.

Sopimuksen myötä Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen mahdolliseen käyttöön 15 sotilasaluettaan. Tiloja ja alueita voidaan käyttää muun muassa Yhdysvaltojen puolustuskaluston, -tarvikkeiden ja -materiaalin sijoittamiseen ennakolta Suomen alueelle.

Sopimuksessa sovitaan myös esimerkiksi yhdysvaltalaisjoukkojen pääsystä Suomen alueelle ja liikkumisesta Suomessa.

-  Jo Nato-jäsenyys tuo mukanaan tietyt periaatteet joukkojen toimimisessa liittolaismaan alueella, DCA tarkentaa ja konkretisoi tätä.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) toisti toiveensa siitä, että asia käsiteltäisiin eduskunnassa ripeästi.

-  Kun eduskunta huolellisesti käsittelee tämän, niin pääsemme heti toimeenpanoa käynnistelemään. Siis käytännössä suunnittelemaan kriisitilanteita varten joukkojen liikuttelua, ennakkovarastointia ja muita järjestelyjä, joista jo tällä hetkellä käydään keskustelua sitä silmällä pitäen, että eduskunta tämän jossain vaiheessa hyväksyy.

PÄÄTÖS sopimuksen hyväksymisestä esitetään tehtäväksi perustuslain edellyttämällä kahden kolmasosan enemmistöllä. Tämä johtuu siitä, että sopimuksessa on perustuslain kanssa ristiriidassa olevia kohtia. Esitys tarvitsee siis tukea myös oppositiosta.

Pääoppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi, että ryhmä suhtautuu esitykseen myönteisesti.

-  Onhan tämä historiallinen valinta, että me tulemme tällä sopimuksella näin lähelle puolustuksessa Yhdysvaltoja. Tämä on kiistatta Suomelle uusi sivu, ja hyvä niin.

Myös keskustan eduskuntaryhmä tukee sopimusta, ryhmänjohtaja Antti Kurvinen totesi.

-  Tämä on oikeudellisesti hyvin vaativa, vaatii vaikeutetun lainsäätämisjärjestyksen. Mutta olen vakuuttunut siitä, että eduskunnan valiokunnat käsittelevät tämän sillä vakavuudella ja huolellisuudella, mitä tarvitaan ja saadaan tämä sopimus hyväksyttyä.

OPPOSITIOSTA kuultiin kuitenkin myös kriittisempiä äänenpainoja. Oras Tynkkynen (vihr.) huomautti, että vaikka vastaavia sopimuksia on myös esimerkiksi muilla Pohjoismailla, niiden sisällöissä on eroja.

-  Esimerkiksi Norjan ja Tanskan DCA-sopimuksiin on eksplisiittisesti kirjattu se, mitä näiden maiden lainsäädännössä sanotaan ydinaseista. Näin ei käsittääkseni ole Suomen sopimuksen kohdalla.

Veronika Honkasalo (vas.) sanoi pitävänsä tärkeänä, että DCA-sopimus käsitellään eduskunnassa erittäin huolellisesti ja demokraattisesti.

-  Terveessä demokratiassa on myös sijaa kriittiselle keskustelulle ja myös avoimelle kansalaiskeskustelulle. Ja tämä on ehkä tässä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ollut sellainen asia, joka viime vuosina on jäänyt vähemmälle huomiolle.