Hänen mukaansa etenkin Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat erityisen vaikeassa asemassa, sillä niiden elinvoimaa ja palveluita heikentävät sekä itärajan sulkeutuminen, pakotteet, työvoimapula ja huonot yhteydet muuhun Suomeen.

– Elinkeinoministeri Ville Rydman sanoi eduskunnan kyselytunnilla, että EU:n rakennerahastojen varoja kohdennetaan voimakkaasti Itä-Suomen hyväksi. Näin voi olla, mutta rajan maakunnille se ei riitä. Kymenlaaksossa viisi kuntaa seitsemästä maksaa valtionosuuksia takaisin valtiolle, rajalla olevissa kunnissa on varaa hädin tuskin ihmisten peruspalveluihin, puhumattakaan elinvoimasta, Werning sanoo.

– Suomen suurimmat rajanylityspaikat ovat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, kumpikin maakunta on hännän huippu EU-rahoituksessa. Kaiken kukkuraksi maatalouden rahoituksesta leikattiin juuri näistä maakunnista.

– ITÄISESSÄ Suomessa sijaitsevat myös maamme puolustusvoimien toimintakyvyn selkärangan muodostavat Hamina kadettikoulu, Vekaranjärvi Kouvolassa ja Utin jääkärirykmentti. Ministeri Rydmanille Suomen kartan kertaus olisi paikallaan, itäisen Suomen merkitystä maallemme ei tulisi kenenkään unohtaa tai väheksyä, korostaa Werning.

Werning pitääkin Suomen turvallisuuden kannalta riskialtteimpana ihmisistä tyhjentyvää raja-aluetta.

– Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on huomioitava, että itäinen rajamme on nyt myös Nato-raja. Elinvoimainen Itä-Suomi on tae, siitä että koko Suomi on turvallisempi. Kyseessä on meitä kansakuntana yhteisesti koskettavasta asiasta,.

WERNING vaatii hallitukselta konkreettisia toimia ja aikataulua Itä-Suomen vaikean tilanteen parantamiseksi.

– Puheet eivät enää lämmitä, nyt tarvitaan konkretiaa. Suomen EU-politiikkaa johtavalta pääministeri Orpolta ja elinkeinopolitiikasta vastaavalta ministeriltä on syytä kysyä, minkälaisia konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä kansallisella ja EU-tasolla helpottaakseen Itä-Suomen erittäin hankalaa tilannetta ja koska voimme odottaa tuloksia, sanoo Werning.

Hän muistuttaa, että hallitus sai perintönä Marinin hallituksen työryhmän konkreettiset ehdotukset lyhyen ja pitkän aikavälin toimista Itä-Suomen hyväksi.

– Hallitus näyttää hukanneen tämän perinnön. Asian eteen ei ole tehty juuri mitään, ainoastaan uusi työryhmä on onnistuttu perustamaan selvittämään samaa asiaa. Selvityksien ja raporttien tehtailu hallitukselta kyllä näyttää onnistuvan, mutta konkreettiset toimenpiteet loistavat poissaolollaan. Itä-Suomeen panostaminen on viisasta sekä elinkeino- että turvallisuuspolitiikan kannalta.

Werning pitää epäoikeudenmukaisena ja lyhytnäköisenä sitä, että Itä-Suomen hallitus suuntaa merkittäviä kasvutoimia ja investointiohjelman Etelä- ja Länsi-Suomeen.

– Itä-Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan tukea ja tasapuolista kohtelua. Ihmisten pitää voida jatkaa asumista, elämistä ja yrittämistä Itä- ja Kaakkois-Suomessa.