Työntekijäpuolelta nähtiin yksimielisesti, että operaation taustalla on pyrky eroon yleissitovista työehtosopimuksista.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) ja europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) puivat tapahtunutta tuoreimmassa tyttären ja isän podcast-sarjan Heinäluomat – et ikinä arvaa jaksossaan.

– Olihan se järisyttävä ilmoitus. Kyllähän se vaikutuksiltaan menee aika lähelle samaan sarjaan koronan kanssa. Kysymys ei ole vain siitä, mitä tässä hetkessä tapahtuu, vaan mitä pidemmällä useamman vuoden aikana tapahtuu, Eero Heinäluoma toteaa ja ennakoi Teknologiateollisuuden päätökselle pitkäaikaisia vaikutuksia.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tangoon kuten työehtosopimuksiinkin tarvitaan kaksi.

Eero Heinäluom: Kohta emme olisi enää edes pohjoismainen hyvinvointivaltio

Eero Heinäluoma palaa pitkälle historiaan. Työehtosopimukset tulivat taistelun kautta.

– Eivät työnantajat olleet kovin halukkaita sata vuotta sitten ja sen jälkeen, kun ne pikku hiljaa lisääntyivät. Aina ihan viime vuosikymmeneen saakka on tullut uusia aloja, jolla on tehty yhteinen ratkaisu työehdoista. Ei se ole ollut työnantajan haluama tapa.

Teknologiateollisuus lähti nyt samalle tielle kuin Metsäteollisuus hieman aiemmin.

Heinäluoma pohtii, mikä on ay-liikkeen reaktio.

– Hyväksyykö se tapahtuneen vai lähteekö se pitämään kiinni työehtosopimuksista…Sitten ollaan hyvin lähellä, että tässä työtaisteluun katsotaan, että miten työehdot määräytyvät.

– Jos tämä Teknologiateollisuuden ratkaisu toteutuu, että tällä alalla ei tehdä työehtosopimuksia, kyllähän sitten seuraajia hyvin nopeaan tahtiin tulee lisää. Tämä voi siis tarkoittaa sitä, että me olemme jo tuollaisessa kolmen vuoden ajanjaksossa kokonaan toisenlaisessa Suomessa, Eero Heinäluoma varoittaa.

Hän nostaa esiin hiljattain julkaistun valtiovarainministeriön raportin. Siinä kysyttiin, onko Suomi enää pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Jos Teknologiateollisuuden ratkaisu huonoine seurauksineen toteutuu, Heinäluoman mukaan vastaus on ei.

– Kaikissa Pohjoismaissa kuitenkin minimiehdot on sovittu yhteisesti työehtosopimusten kautta.

Kevään aikana luvassa jo ay-puolen ratkaisuja?

Eveliina Heinäluoma pohtii, oliko Teknologiateollisuuden päätös ilmoittaa toimistaan juuri nyt korona-aikana tietoista.

– Kyllähän tämä kieltämättä on työntekijäpuolelle hankala aika reagoida tällaiseen muutokseen tai uutiseen, kun on hyvin tiukat koronarajoitukset päällä ja entistä tiukempaa tulee olemaan. Aika vähän on joukkovoimaa mobilisoitavissa muuta kuin nyt sitten somemaailmassa ja julkisessa keskustelussa.

Eero Heinäluoma on uutisten perusteella havainnut, että ay-liikkeen reaktio Teknologiateollisuuden avaukseen oli hivenen hämmentynyt.

– Ikään kuin se olisi tullut yllätyksenä eikä ole oikein vielä käsitystä mitä tehdään.

Koronakin toki vaikuttaa.

– Ihmiset eivät pääse kokoontumaan ja fundeeraamaan asioita samalla tavalla. Sekin voi tuottaa viivettä.

Heinäluoma jatkaa, että asia on niin iso, ettei epäile, etteikö ay-puolella käytäisi sitä lähikuukausina perinpohjin läpi.

– Tämähän koskee ensi syksyä, miten syksyllä käydään neuvotteluja. Varmaan tämän kevään aikana ne ratkaisut ja päätökset pitää tehdä.

Ay-liike sanoi tuhdimman  ei:n

Eero Heinäluoma palaa kolmenkymmenen vuoden taakse Ahon (kesk.) hallitukseen, joka yritti vähän loivemmassa muodossa työehtosopimusten purkamista.

– Kyllä silloin Senaatintori täyttyi parissa viikossa. 30 000 mielenosoittajaa oli torilla. Olin siellä itsekin. Ihalaisen Lauri piti fantastisen puheen. Hyvin voimakas yhteinen henki, joka sitten pysäyttikin kyllä nämä yritykset.

– Ahon hallitus vielä yritti kolme kertaa yhteensä. Aina ne pysähtyivät niin, että ay-liike sanoi vähän tuhdimman ei:n. Sitten loppujen lopuksi sovittiin niin, että vähimmäissuoja säästyi. Silloin mielenosoitukset ja valmius taistella tuottivat kyllä sellaisen 30 vuoden rauhan. Nyt se koetellaan uudelleen.

Eveliina Heinäluoma toteaa Teknologiateollisuuden yrittäneen ja pyrkineen selittämään asiaa niin, ettei kyse olisikaan mistään isosta asiasta ja neuvottelut jatkuvat ennallaan.

– Onkohan tämä nyt sitten vain pyrkimystä yrittää viedä huomiota isosta asiasta ja koko työehtosopimusten romuttamisesta ja pyrkiä luomaan siihen tällaista savuverhoa, jotta asiat saadaan pikku hiljaa siirrettyä siihen suuntaan, mitä tietysti elinkeinoelämä on pitkän aikaa tavoitellut.

Europarlamentaarikko Heinäluoma jakaa kansanedustajan näkemyksen:

– Näin minä sen luen, että kakkuun on yritetty laittaa vähän kaunista kuorrutusta päälle. Mutta ei se vastaa todellisuutta.

Suuremmat palkkaerot, naiset häviäjinä

Jos Teknologiateollisuuden tavoitteet toteutuvat, Eero Heinäluoman mukaan alan isommat yritykset tekisivät jatkossa todennäköisesti yrityskohtaisia sopimuksia. Valtakunnallinen tessi jäisi pois. Lisäksi olisi yrityksiä, jotka kenties vielä haluavat oman tessinsä.

– Mutta se joukko on niin pieni, että se ei enää anna vähimmäissuojaa kaikille. Eli jos työnantaja ei ole siinä työnantajayhdistyksessä mukana, niin sitten sitä ei sido enää vähimmäissuoja niin kuin tällä hetkellä sitoo. Sopimustoimintaan valtakunnallisiin sopimuksiin jäävien määrä kyllä menee varmaan alle 50 %:n. Sitten tulee niitä yrityksiä pienessä ja keskisuuressa päässä, jotka eivät ikikuuna päivänä halua mitään sopimuksia tehdä. Ne jätttäytyvät kaiken ulkopuolelle. Ne eivät ole mukana missään valtakunnallisessa työehtosopimuksessa mutta eivät tee myöskään yrityskohtaista. Siellä tehdään, mikä hyvältä tuntuu.

Mitä tämä tarkoittaisi sitten työntekijän kannalta. Heinäluoma summaa, että neuvotteluvoima olisi huono.

– Se herkästi johtaa siihen varsinkin työttömyysaikana, että se on sitten alaspäin laskevien tarjousten kehä, jossa ollaan.

Eero Heinäluoma on huolestunut myös tasa-arvosta.

– Tämä tulee tarkoittamaan suurempia palkkaeroja. Naiset tulevat olemaan häviäjiä. Hyötyjiä tässä palkansaajapuolelle ei minun mielestä ole ketään.

– Metsäteollisuushan jo näytti sen, että ikävä kyllä kaikkiin sanoihin ei voi luottaa. Syksyllä sanottiin, että tehdään yrityskohtaiset sopimukset. Toimihenkilöille kerrottiin tänä keväänä, että hupsheijaa, ei me tehdä mitään yrityskohtaista teidän kanssa. Tervetuloa konttoriin juttelemaan kahden kesken, niin sitten katsotaan, mikä on palkka,  mikä on työaika ja mikä on ruokatunti ja mitä korvauksia maksetaan.

– Ihmiset eivät ole vielä tajunneet, kuinka iso tämä muutos on. Sitten, kun se menee tajuntaan, minä luulen, että sitten alkaa tulemaan kyllä mielenilmaisua.

Heinäluoman mukaan seurauksena on usean vuoden jälkiaalto, mutta se riippuu paljolti myös siitä, miten ay-puolella hahmotetaan asiaa.

– Hyväksyvätkö he tämän vai lähtevätkö taistelemaan. Se on se kysymys, jota he joutuvat miettimään.