Kyse on rajan avaamisesta laitaoikeistolle.

-  Se on riskibisnes. Ja siinä voi oikeasti tulitikut tippua näpeistä, hän sanoo STT:lle.

Pietikäinen puhuu Strasbourgissa sokkeloisen Euroopan parlamentin työhuoneessaan. Keskustelu on lähtenyt parlamentin tilanteesta, mutta puheen edetessä käy selväksi, että hän ajattelee asiassa laajemminkin eurooppalaista keskustaoikeistoa – Pohjoismaita unohtamatta.

Mistä hän siis oikeastaan puhuu?

EUROOPAN parlamentti herättää harvoin suuria tunteita EU-kuplan ulkopuolella, mutta viime kesänä se muuttui kiinnostavaksi poliittiseksi areenaksi. Kokoomuslaiset europarlamentaarikot kuuluvat parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään, joka teki johtajansa Manfred Weberin johdolla irtioton luonnon ennallistamista koskevasta asetusehdotuksesta.

Demarit ja EPP ovat olleet komission tukipilari parlamentissa. Ehdotus ennallistamisesta päästettiin parlamentissa lopulta etenemään kohti seuraavaa vaihetta niukalla enemmistöllä, mutta irtiotto käynnisti spekulaatioiden kierteen.

Tuli uumoiluja, että EPP on vetäytymässä ennen ensi kesän europarlamenttivaaleja nykyistä etäämmälle vihreästä siirtymästä ja avaamassa vaalien pelossa yhteistyömahdollisuuksia laitaoikeistolle.

Kiinnostavan EPP:n manööveristä teki se, että kyse ei ole vain Euroopan parlamenttiin kapseloituneesta todellisuudesta. Laitaoikeistolaiset puolueet ovat keränneet jo hyvän aikaa kannatusta ympäri Eurooppaa.

Laitaoikeisto on saanut hyviä vaalituloksia tai vähintään kärkkyy sellaisia esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Ranskassa, Hollannissa ja Pohjoismaissa. Vaalien läheisyyden takia Euroopan parlamentti toimii nyt maanosan poliittisena kuumemittarina.

PIETIKÄINEN kuvailee keskustaoikeistoa Game of Thrones -sarjan muurinvartijoiksi, joilla on oltava kyky sanoa, missä menee muuri ja raja. Ulkopuolella jääväksi öykkäröinniksi hän laskee fasismin, rasismin, totalitarismin ja irtisanoutumisen laillisuusperiaatteesta.

Hän hakee vertailupisteet historiasta.

-  Meillä on ollut IKL:ää ja Lapuan liikettä. Italiassa ja Espanjassa meidän sisarpuolueemme sortuivat siihen, että okei, ollaan nyt vähän hiljaa ja me saamme verohyötyjäkin. Kuulostaako tutulta siinä, mitä nykyisin tapahtuu?

Pietikäinen tunnistaa Euroopan parlamentista oman EPP-ryhmänsä johtajalta Manfred Weberiltä ajatuksen, jossa tämä on halunnut avata yhteistyötä laitaoikeistolaiselle ECR:lle ja Identiteetti ja demokratia -ryhmälle. Se ei ole vieras ajatus myöskään pohjoismaisena konseptina, hän muistuttaa.

-  Kun me ajattelemme, että eivät ne ököpököt olekaan niin pahoja – kun se muuri pettää – niin sitten voi katsoa Game of Thronesia tai historian kirjoja. Aika samanlainen tulos, hän sanoo.

PIETIKÄINEN näkee asiassa myös sisäisen uhan keskustaoikeistolle.

Hän jakaa kokoomuksen – ja vastaavat eurooppalaiset keskustaoikeistolaiset puolueet – neljään lohkoon. Puolue sisältää hänen mukaansa konservatiivit, ultrakonservatiivit, liberaalit ja sosiaalireformistit.

Näiden välillä olevaa “kuminauhaa” ei voi hänen mukaansa venyttää liikaa jonkun ryhmän suuntaan tai “Serranon perhe” hajoaa. Serranon perhe oli 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tuotettu espanjalainen fiktiosarja, jossa seurattiin Diegon ja Lucian uusioperheen elämää.

Pietikäinen siis näkee keskustaoikeiston konservatiivilaidan flirttailun laitaoikeiston kanssa uhkana koko liikkeelle. Hän katsoo, että pelko äänten katoamisesta on nimenomaan liberaaleilla ja sosiaalireformisteilla. Konservatiivien hän katsoo nauttivan laitaoikeiston kanssa kaveeraamisesta.

-  Se on poliittista heikkoutta meiltä, minulta, kaikilta. Se on enemmistön puutetta sitten, kun on riittävästi vain sitä toista laitaa.

Asetelmaan vaikuttavat vaalit ja sitä ennen muun muassa vaaliteemat ja ehdokasasettelu, hän sanoo.

PIETIKÄINEN ei haluaisi keskustaoikeiston vaihtavan politiikkaansa epärakentavalle linjalle. Hänen mukaansa ei voi sanoa koko ajan vain, että “ei tykkää selleristä, ei tykkää palsternakasta ja ei tykkää seitistä”.

-  Ja sitten kaikki ovat ilman soppaa. Pitää nähdä, miten tehdään sellainen soppa, mikä on ihan syötävää ja ihan hyvää.

Kerta toisensa perään Pietikäinen viittaa haastattelussa Eurooppaa toisen maailmansodan rappion jälkeen rakentaneisiin saksalaisiin ja ranskalaisiin suurhahmoihin: Robert Schumaniin, Jean Monnet’hen ja Konrad Adenaueriin. Hän kehottaa lukemaan Monnet’n ja Schumanin elämänkerrat.

-  Meillä pitää olla rakentava keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto.

Mikko Gustafsson / STT