Järjestöt katsovat, että työterveyshuolto pitää ottaa ajoissa mukaan rokotusten suunnitteluun ja toteutukseen, koska epidemian ja rokotusten hoito ajaa Suomen terveydenhoidon resurssit äärirajoille. Jotta yksityinen puoli voisi olla tehokkaasti avuksi, täytyy valmistautuminen aloittaa hyvissä ajoin, järjestöt sanovat.

– Julkinen terveydenhuolto on äärimmäisen kuormittunut epidemian hoidossa, puhumattakaan siitä koko ajan kumuloituvasta hoitovelasta, joka kasvaa korkoa kun terveydenhuolto on kiinni epidemian taltuttamisessa, koronarokotehankkeen vetäjä Riikka Heikinheimo Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta totesi STT:lle.

Työmarkkinajärjestöjen mukaan työterveyshuolto on se toimija, jonka kautta saataisiin rokotukset hoidettua valtaosalle työikäistä väestöä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painotti, että rokottaminen on hoidettava mahdollisimman nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti.

– Se on terveyden, talouden ja työpaikkojen etu.

Työterveyslaitoksen pääjohtajan Antti Koivulan mukaan kaikki työpaikat ja työterveyshuolto ovat jo tehneet paljon työtä koronan taltuttamiseksi.

– Nyt tilanne on valtakunnallisesti vaikeutumassa. Meidän on varmistettava, että kaikki voimavarat otetaan käyttöön ja työterveyshuollot osallistuvat riittävän ajoissa rokotusten valmisteluun.

Suunnitelma on, että kun rokotteita tulee myyntiin, niitä annettaisiin ensin hoitohenkilökunnalle ja riskiryhmille. Siinä vaiheessa kun rokotteita alkaa riittää laajemmalle väestölle, tarvitaan sekä julkista että yksityistä terveydenhoitoa, sanovat järjestöt.

– Isompi erä voisi tulla kevätkaudella, ehkä pääsiäisen vaiheilla. Silloin päästäisiin työikäiseen väestöön. Kun ollaan ennakoiden liikkeellä, voidaan prosessi suunnitella paremmin, Heikinheimo totesi.

Pelkkä rokottaminen ei muutenkaan riitä. Rokotteiden vaikutusta eri väestöryhmillä on seurattava, sillä on mahdollista, että koronarokotuksia joudutaan tulevaisuudessa jakamaan vuosittain. Lisäksi on varmistettava terveydenhuollon henkilöstön, rokotteiden kylmäsäilytystilojen, suojavarusteiden, rokotustilojen ja oheistarvikkeiden riittävyys.

Heikinheimon mukaan työmarkkinajärjestöt päätyivät yhteisen julkilausuman antamiseen, koska epidemian aikana on alkanut näyttää siltä, että koronakriisiä on yritetty ratkaista pelkästään julkisen sektorin voimin. Yrityksiä on pyydetty apuun vasta kun pula on kärjistynyt.

– Kokemukset testauksen osalta ja huoltovarmuudessa ovat osoittaneet, että ennakointia ei ole tehty.

Järjestöt huomauttavat, että koronaluvut voivat pysyä korkealla tasolla vielä pitkään sen jälkeen, kun rokotukset ovat ovat alkaneet.

Resurssit on saatava riittämään koronan testaukseen, jäljitykseen, hoitoon sekä kaikkeen muuhun terveydenhuoltoon. Lisäksi täytyy ottaa huomioon valmistelussa olevan “testaa ja tule” -mallin vaatimat resurssit, joita tarvitaan oireettomien Suomeen tulijoiden testaamiseksi.

– Tämän kaiken resursointi ja organisointi voi onnistua vain julkisen sektorin ja työterveyshuollon yhteistyöllä, jolloin myös työsuojelu tulee huomioiduksi eikä rokotusten eteneminen hidastu, järjestöt linjaavat.

STT–Nina Törnudd