Eloranta on seurannut huolestuneena, kuinka työnantaja on ollut vauhdilla purkamassa ja muuttamassa työmarkkinarakenteita.

– Jos työnantajan tahto toteutuu, on naiivia uskoa, että sillä ei olisi muita yhteiskunnallisia ulkoisvaikutuksia, jotka saattavat olla kovinkin vastenmielisiä myös elinkeinoelämälle, hän varoitti puhuessaan SAK:n edustajiston kevätkokouksessa.

Hän sanoi pelkäävänsä, että Suomessa ollaan kulkemassa taaksepäin historiassa.

Elorannan mukaan yksipuolisilla ilmoituksilla sopiminen ja näin tehdyt sopimukset harvoin paranevat ja osapuolten suhteen edistyvät.

– Siksi on kummasteltava työnantajien kummastelua siitä, että ay-liike suhtautuu varauksella ja kriittisesti niiden toimintaan. Epäilenpä, että jokainen yritysjohtaja olisi kriittinen, jos liike-elämässä toinen bisnesosapuoli ilmoittaisi yksipuolisesti sopimusehtojen muuttamisesta.

Hän totesi kummastelua aiheuttaneen varsinkin se, ettei aikaisemmin neuvottelupöydässä olleita railakkaitakin työsuhteen ehtojen heikennysesityksiä ainakaan julkisesti ole vedetty pois. Niihin kuuluvat erilaiset joustot, työaikapidennykset, työnantajan määräysvallan kasvattaminen, kustannusten karsinta etuja heikentämällä.

– Ne ovat mitä ilmeisimmin odottamassa syksyn neuvottelukierroksella. Tai viimeistään sitä seuraavalla kierroksella. Työnantajalla on varmasti halu näyttää, että heidän mallinsa toimii.

Eloranta aprikoi, että työnantajalla on myös keinot käytössään pirstoa työntekijöiden yhteinen edunvalvonta.

– Seireenien laulu tulee olemaan kovaa ja saapa nähdä, kuinka tiukasti työntekijöiden on korvansa tukittava ja edunvalvojien itsensä mastoon köytettävä. Mutta kuten taru kertoo, seireenien lauluun langenneiden kohtalo oli kova ja karu.

Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat kärjessä ajamassa sopimisen muutosta.

– Metsäteollisuudesta työehtosopimusten yleissitovuus häviää varmuudella, teknologiateollisuudesta emme vielä tiedä. Muut työnantajaliitot ovat toistaiseksi tyytyneet seuraamaan kehitystä enemmän tai vähemmän kiinnostuneina.

SAK:n puheenjohtaja uskalsi ennustaa, että työnantajat pyrkivät ottamaan kovaa hintaa jo pelkästään siitä, että tekevät valtakunnallisen, yleissitovan työehtosopimuksen.

– Vaatimukset palkankorotusten tasosta ja muodosta sekä muista paikallisesti sovittavista tai työnantajan määräysvaltaan siirtyvistä asioista voivat hyvinkin olla ay-liikkeelle täysin mahdottomia hyväksyä.

Hän korosti, että työehtosopimusjärjestelmän romutusyritys on koko ay-liikkeen asia, vaikka muutokset koskevat nyt vain osaa työmarkkinakenttää.

– Työehtosopimusjärjestelmän puolustaminen ja ylläpitäminen ei ole vain yhden tai kahden liiton vastuulla. Se on meidän jokaisen vastuulla. Solidaarisuutta tarvitaan niin liittojen sisällä kuin liittojen välilläkin, nyt ehkä enemmän kuin pitkiin aikoihin.

Ay-liike, kuten myös Eloranta, on hyvin yksituumaisesti arvioinut, että ainakin riski työmarkkinahäiriöihin on poikkeuksellisen suuri tulevalla sopimuskierroksella.

– Se johtuu jo pelkästään siitä, että neuvottelupöytiä tulee olemaan merkittävästi aikaisempaa enemmän. Sen lisäksi työnantajien vaatimukset merkittävistä rakenteellisista muutoksista työnantajien eduksi työehtosopimuksiin ovat omiaan kasvattamaan työtaisteluriskiä.

Kokonaan omana lukunaan hän piti talouden näkymää.

– Tulivalmistelu äärimaltillisten korotusten puolesta on jo alkanut ja pelottelut Suomen kustannuskilpailukyvyn menetyksellä voimistunut. Samaan aikaan näyttää kuitenkin siltä, että talous on ottamassa voimakastakin kasvupyrähdystä.

Hän arvioi työnantajan toiveissa olevan, että uusien työehtosopimusten kustannusvaikutus pysyy hyvin matalalla tasolla, ja että se pystytään koordinoimaan yritysten välillä.

– Vaikuttaa siltä, että työnantajapuoli kuvittelee, että on mahdollista syödä ja leipoa kakkua samanaikaisesti. Niin ristiriitaiset ovat tavoitteet – yhtäältä yritysten tilannetta vastaavan työehtosopimuksen tekeminen ja koko valtakunnan tason koordinaatio. Kustannusvaikutukselle taitaa käydä kuten tunnetulle lippalakille, jota sovitettiin sekä omenoille että meloneille.

Eloranta huomautti, että koordinoidulla työmarkkinajärjestelmällä ja -ratkaisuilla on monia etuja kansantalouden, tuottavuuden, työllisyyden ja solidaarisen ansiokehityksen näkökulmasta. Näiden tavoitteiden takana on myös SAK:lainen ammattiyhdistysliike.

– Työnantajat ottavat kuitenkin nyt irtiottoa tästä mallista. Tehtyjen ratkaisujen ja sopimiseen vaadittujen muutosten taustalla ovat yksittäisten yritysten lyhyen aikavälin edut.

SAK:lainen ay-liike on hänen mukaansa vastuullinen sopijakumppani jatkossakin, kunhan vain vastuullinen sopijakumppani työnantajapuolelta löytyy.

– Hyvän sopimisen lähtökohta on osapuolten keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Työnantajajärjestöt ovat osoittaneet heikkoa kunnioitusta ay-liikettä kohtaan tekemällä yksipuolisia, salassa valmisteltuja muutoksia sopimisen malliin. Tällainen toimintatapa ei missään nimessä lisää luottamusta osapuolten välille.

Eloranta korosti työpaikkojen luottamushenkilöiden roolia – kävi jatkossa miten tahansa.

– Heidän tukemisensa, osaamisensa, toimintaoikeutensa ja -mahdollisuutensa ovat meille tärkeintä voimavaraa, josta on pidettävä erityistä huolta.

SAK esittää luottamushenkilöiden aseman vahvistamista lainsäädännössä.

– Akuutein ongelma on varmistaa luottamushenkilöiden tunnustaminen järjestäytymättömissä yrityksissä. Ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksien ja -mahdollisuuksien sekä järjestäytymisen turvaaminen jokaisella työpaikalla on oltava yksi suomalaisen työelämän keskeisistä periaatteista tulevaisuudessa.

Eloranta huomautti, että liittojen toiminnan häiritseminen ja estäminen on maailmalta tuttua.

– Sitä emme Suomessa voi sallia. Viime kädessä ay-liikkeen oikeudet on turvattava nykyistä vahvemmin ja selkeämmin lainsäädännöllä.

Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää. Elorannan mukaan nyt, kun tes-järjestelmä on muutoksessa, on syytä valmistautua myös lainsäädännöllisiin toimiin, joilla työehtosopimusten kattavuus varmistetaan uudessa tilanteessa.

– Työehtosopimuksiin pohjautuvat työehdot on taattava laajasti koko työmarkkinoille.

SAK:n puheenjohtaja palasi puheessaan hallituksen kevään puoliväliriiheen, jossa väännettiin yli viikko parista sadasta miljoonasta.

– Ja siitä ketkä hyötyvät valtion budjetista ja siitä ketkä häviävät julkisista menosäästöistä. Ja yllätys, yllätys – työttömyysturva ja työttömien toimeentulon kiristäminen olivat taas osan hallituspuolueista listalla kovin, kovin korkealla. Heille, jotka koronasta ovat eniten kärsineet, tarjottiin lisää kärsimystä, nyt talouden muodossa.

Hän ihmetteli sitä, että joillakin ajatus tuntuu kulkevan ”jotenkin niin, että työttömyysturvan leikkaaminen kohentaa taloudellista hyvinvointia ja hyviä työpaikkoja syntyy, kun sosiaaliturvaa leikataan”.

Eloranta kommentoi puheessaan myös maan hallituksen kehysriihessä käsiteltyjä työllisyystoimia.

– Osa hallituspuolueista esitti työttömyysturvan leikkausta monessa muodossa ja paikallista sopimista tarjoiltiin ihmelääkkeenä. Me tiedämme, että kummallakaan esitetyistä keinoista on kovin vähän tekemistä varsinaisen työllistymisen kanssa. Onneksi pahimmat karikot tällä kertaa vältettiin.