Kolmosen rakentaminen aloitettiin Olkiluodossa vuonna 2005. Alun perin voimalan oli tarkoitus valmistua vuonna 2009.

Nyt teini-ikään ehtinyt laitos on valmis, ja kaupallisen käytön on tarkoitus alkaa joulukuun 2022 alkupuoliskolla. Teollisuuden Voima (TVO) vakuuttelee, ettei viivästyksiä enää ole tiedossa.

-  Olemme tässä maratonissa siinä vaiheessa, että osaamme sanoa varmuudella, missä vaiheessa mennään, TVO:n turvallisuusjohtaja Veli-Pekka Nurmi sanoo.

-  Ei tästä tilanteesta parane ottaa meillä yhtään painetta, Nurmi sanoo.

Syyskuun alussa Olkiluoto 3 sai Säteilyturvakeskukselta (STUK) luvan nostaa tehon 80 prosenttiin, mikä tekee siitä suurimman yksittäisen sähköntuottajan Suomessa. Täyden tehon testien on määrä alkaa lokakuussa.

TÄYDELLÄ TEHOLLA toimiessaan OL3 vastaisi arvioiden mukaan 14 prosentista koko Suomessa tuotetusta sähköstä. Vertailukohdaksi voidaan ottaa Suomen yli 1  100 tuulivoimalaa, jotka tuottavat noin 10 prosenttia Suomen sähköstä.

Olkiluoto 3 on maailman ensimmäinen rakenteilla ollut EPR-tyyppinen painevesireaktorilla toimiva voimala. Kiinan Taishanissa vastaavanlaisella reaktorilla toimivia voimaloita on Olkiluodon rakennusprojektin aikana tehty kaksi. Eri viivästyksiä on OL3:n rakentamisen aikana uutisoitu seitsemäntoista.

Voimalan ulkopuolella kävellessä kuulee sähkön tasaisen hurinan. Pihalla olevat rakennustyömaakontit ovat hiljaiset ja kertovat pitkään viivästyneen rakentamisurakan olevan lopuillaan.

Olkiluoto 3 viivästymisten suurimpia syitä ovat turvallisuusstandardien päivittäminen tähän päivään ja viranomaisten suorittama laadun varmistaminen. Euroopassa ei ole rakennettu ydinvoimaloita pitkään aikaan, ja tarve turvallisuuskäytäntöjen päivittämiselle on aiheellinen.

-  Viiveeseen ovat vaikuttaneet tosi monet seikat. Meillä on ihan uudentyyppinen laitostyyppi, ja osaamisen löytäminen ja tekninen suunnittelu ovat vaatineet oman aikansa, TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho sanoo.

Suomen viranomaisten tarkkuus yllätti ranskalais-saksalaisen laitostoimittajayhtymä Areva-Siemensin. Alun perin tarjottua laitospakettia jouduttiin muokkaamaan suomalaisia turvallisusvaatimuksia vastaavaksi.

TVO ON KÄYNYT laitostoimittajan kanssa korvauskiistan viivästymisistä, joista molemmat osapuolet vaativat toisiltaan miljardikorvauksia. Kiista päättyi vuonna 2018 TVO:n eduksi, ja TVO sai laitostoimittajalta 450 miljoonan euron korvauksen.

Olkiluoto 3:n rakentamisessa on otettu huomioon aiemmat ydinvoimalaonnettomuudet ja myös ulkoiset uhat. Rakentamisen aikana tapahtui Japanin Fukushimassa vuonna 2011 onnettomuus, joka otettiin huomioon rakenteiden lujuudessa.

-  Ydinvoimalaoperaattorien yhteistyö on tiivistä, ja koko ajan opitaan toinen toisiltamme. Fukushima on vaikuttanut myös kolmosen rakentamiseen, Nurmi sanoo.

Voimalan reaktori käynnistettiin joulukuussa 2021, ja testikäytöt alkoivat maaliskuussa 2022. Testikäyttöä tehdään laitoksen pienimpienkin ongelmakohtien löytämiseksi, joita testikäytön aikana on selvitetty. Tämän on tarkoitus varmistaa laitoksen turvallisuus kaikissa tilanteissa.

-  Turvallisuus on meidän bisneksen ydintä, Aho sanoo.

Voimala on rakennettu kestämään myös suuren lentokoneen törmäämisen. Sotatoimia OL3 ei kuitenkaan kestäisi.

-  Ydinvoimaloita pidetään tietyllä tapaa pyhinä. On yleisesti ajateltu, että ydinvoimalat pidetään konfliktien ulkopuolella, TVO:n viestinnästä ja henkilöstöstä vastaava johtaja Jaana Isotalo sanoo.

SOTATILANTEISSA ei mikään kuitenkaan ole pyhää. Ukrainan sodassa huolta turvallisuudesta aiheuttaa erityisesti Zaporizhzhjan ydinvoimalan miehitys, jossa kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kommentoinut ydinturvallisuuden kaikkien ”seitsemän pilarin” vaarantuneen.

Urakoitsijoita on Olkiluoto kolmosen rakennusprojektissa ollut kymmenistä eri kansalaisuuksista, joiden tarkkaa määrää TVO:lta ei osata sanoa. Turvallisuusseula on kaikille alueella toimiville tiukka, kuten tämän kaltaisissa hankkeissa yleensä.

-  Toimimme ainoastaan sellaisten kumppanien kanssa, jotka sitoutuvat turvallisuus- ja laatukulttuuriin. Kaikkien Olkiluotoon tulevien edellytyksenä on muun muassa suojelupoliisin tekemä turvallisuusselvitys, Aho sanoo.

Olkiluodon yli miljardi vuotta vanhan peruskallion syvyyksissä haisee kivimurske ja tunneleissa kaikuvat poraamisen äänet. Voimalan toiminnasta tullut ydinjäte on tarkoitus haudata tänne.

Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa ydinjätteen loppusijoitusta suunnitellaan toteutettavaksi. Loppusijoituksen on tarkoitus alkaa Olkiluodossa vuonna 2025.

Pioneeritoiminnasta vastaava yritys on Posiva. Lupa-asioista vastaava STUK on vaatinut Posivan turvallisuusperusteiden kattavan seuraavat miljoona vuotta.

-  Noin 40 vuoden tutkimus- ja kehitystyön tuloksena ollaan aika lähellä sitä hetkeä, että varsinainen loppusijoitus alkaa, sanoo Posivan päägeologi Antti Joutsen.

Ennen loppusijoittamista jätettä jäähdytetään 40 vuotta, joiden aikana jätteen radioaktiivisuus vähenee tuhannesosaan alkuperäisestä. Tämän jälkeen jäte käsitellään ja pakataan moninkertaisesti suojattuihin kuparikapseleihin, jotka sijoitetaan kallioperään.

Lain ja säädösten mukaan Suomeen ei saa tuoda ulkomaista ydinjätettä, eikä Suomesta saa viedä sitä pois.

Ydinvoimalatoiminnan loputtua loppusijoitustunnelit tullaan täyttämään. Tämän jälkeen ympäristö maisemoidaan uudestaan. Mikäli tieto ydinvoimalatoiminnasta katoaa, eivät tulevaisuuden ihmiset osaa välttämättä ajatella, mitä Olkiluodon kallioperästä löytyy.

-  Loppusijoituskonseptista tehdään niin vankka, ettei kenenkään tarvitse tulevaisuudessa välttämättä edes tietää, että mitä siellä on, Joutsen vakuuttelee.