Kotimaa
20.1.2026 06:15 ・ Päivitetty: 20.1.2026 05:03
Selvitys: Jo 15 prosenttia nykyistä pienemmät hakkuut parantaisivat metsien ja vesien tilaa
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) selvityksen mukaan myös metsänomistajat hyötyisivät metsien monimuotoisuuden ja vesistöjen kunnon parantamisesta esimerkiksi siten, että turvaamistoimilla voitaisiin hillitä hyönteistuhoriskejä.
Lisäksi hyötyä koituisi esimerkiksi tulvasuojelusta.
Luken ja Syken tulevaisuustalo Sitralla teettämässä selvityksessä tutkijat tarkastelivat sitä, mitä Suomen ympäristötavoitteet tarkoittavat metsien käytölle ja sitä, millaisia talousvaikutuksia niillä olisi. Suomen tavoitteena on samanaikaisesti pysäyttää luontokato, pyrkiä hiilineutraaliuteen ja parantaa vesistöjen tilaa, mutta myös tavoitella kestävää talouskasvua.
Selvityksen mukaan selkeitä hyötyjä luonnon ja vesistöjen hyvinvointiin saataisiin nykyistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä – eli noin 15 prosenttia – pienemmillä hakkuukertymillä.
TÄMÄ tarkoittaisi noin kymmenen prosentin tuotannon laskua metsäteollisuudessa.
- Kestävyystoimet heijastuvat puun tarjontaan ja teollisuuteen. Koska emme pysty laskemaan kestävyystoimien tuottamaa taloudellista hyötyä, muutokset eivät näyttäydy investointeina, vaan kustannukset korostuvat, sanoo Luonnonvarakeskuksen apulaisprofessori Jussi Lintunen tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan lisää tietoa tarvittaisiin muun muassa siitä, kuinka paljon kestävyystavoitteita huomioiva metsänhoito turvaa puuntuotantoa ilmastonmuutoksen aiheuttamilta riskeiltä. Selvityksen mukaan ilmastonmuutoksen myötä metsien käytössä tulee varautua muun muassa kuivuuden lisääntymiseen ja tuholaismäärien kasvuun.
Lisää aiheesta
Vuonna 2024 metsätalous ja -teollisuus kattoivat vajaat 3,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja 17 prosenttia tavaraviennistä.
METSIEN monimuotoisuutta voitaisiin elvyttää yhdistämällä metsien monimuotoisuuteen tähtäävää metsänhoitoa ja suojelua. Monimuotoisuutta tukisi merkittävästi lahopuiden ja vanhojen, järeiden puiden määrän kasvattaminen talousmetsissä.
Selvityksen mukaan talousmetsissä lahopuiden ja vanhojen, järeiden puiden osuus tulisi olla pitkällä tähtäimellä ainakin 15 prosenttia luonnonmetsien määrästä, paikoitellen enemmänkin.
Kaikkia kasvupaikan luontaisia puulajeja tulisi säästää. Lisäksi Etelä-Suomessa tulisi suojella ekologisesti arvokkain kymmenesosa metsistä.
Selvityksen mukaan voimakkaimmat elvytystoimet tulisi suunnata reheville kasvupaikoille ja suojelualueiden läheisyyteen. Vesistöjen tilaa voitaisiin parantaa esimerkiksi vähentämällä ojituksia ja jättämällä suojavyöhykkeitä vesistöjen lähellä.
Hiilivarastoja parantaisi metsien kiertoaikojen pidentäminen ja puuston kasvuun panostaminen.
- Monimuotoisuus- ja vesistötoimet vahvistavat myös metsien hiilivarastoja eli hyödyttävät ilmastoa ja parantavat metsien resilienssiä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sampo Pihlainen tiedotteessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Kotimaa
19.1.2026 12:08
Ympäristökeskuksessa potkuja ja osa-aikaistamisia hallituksen leikkausten vuoksi – Liitto: ”Yt-velvoite ei täyty”