Selvityshenkilöt Jukka Ahtela ja Joel Salminen näkevät, että parhaimmat mahdollisuudet edistää paikallista sopimista ovat normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin.

Selvityksen mukaan sopimismahdollisuuksia on jo nyt olemassa, mutta niitä ei hyödynnetä täysimääräisesti, työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa verkkosivuillaan.

Selvitys perustuu keskeisesti sidosryhmä- ja yrityshaastatteluihin.

Selvityksen perusteella osapuolten välillä vallitsee laaja yhteisymmärrys paikallisen sopimisen hyödyllisyydestä sekä tarpeesta edistää parempaa sopimisosaamista ja -kulttuuria.

Selvityshenkilöiden mukaan on kuitenkin huomattava, että tarve paikalliseen sopimiseen vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti.

Selvityshenkilöt katsovat, että nykyisiä sopimusmahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin normaalisitovassa työmarkkinakentässä. Paikallisen sopimisen käyttömahdollisuuksia voisi helpottaa työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä.

Järjestäytymättömät yritykset tulisi selvityshenkilöiden mielestä saattaa työehtosopimusten joustojen hyödyntämisessä tasapuoliseen asemaan järjestäytyneiden yritysten kanssa.

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulisi edistää alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Työlainsäädäntöön sisältyvien paikallista sopimista mahdollistavien säännösten kehitystarvetta tulisi arvioida. Ilmeistä ja välitöntä tarvetta lainsäädäntömuutoksille ei kuitenkaan selvityshenkilöiden mukaan ole havaittavissa.

Tietoa paikallisen sopimisen mahdollisuuksista tulisi olla tarjolla nykyistä laajemmin ja ymmärrettävässä muodossa. Paikallisten osapuolten neuvottelu- ja sopimisosaamista tulisi kehittää muun muassa koulutuksella.

Hallitus edistää työ- ja virkaehtosopimusten kautta

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista. Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta.

Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) nimesi 14.10.2020 selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen.

Selvitys luovutettiin alkuvuodesta 2021 työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallinen sopiminen -alatyöryhmälle. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä käsittelee alatyöryhmän työn edistymistä kokouksessaan 3.3.2021.

STTK ei näe tarvetta lisätä työlainsäädännön sopimismahdollisuuksia

STTK on tiedotteensa mukaan samaa mieltä selvityshenkilöiden kanssa siitä, että paikallisen sopimisen merkittävä hyödyntämisen mahdollisuus on edelleen normaalisitovassa kentässä eli työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

STTK:n mukaan paikallinen sopimisen edistyy jatkossakin parhaiten työ- ja virkaehtosopimuksilla, joissa sovittavat asiat, edustuskysymykset ja sopimusten noudattamisen valvonta on määritelty.

– STTK ei näe tarvetta lisätä työlainsäädännön sopimismahdollisuuksia, juristi Hannele Fremer painottaa.

 Selvityshenkilöt esittävät liityntäsopimusten laajempaa hyödyntämistä.

– Ensin pitäisi kuitenkin tarkemmin selvittää, millaisia vaikutuksia sillä olisi työehtosopimusjärjestelmän kannalta, Fremer toteaa.

STTK:n mukaan on huomioitava, että paikallinen sopiminen edellyttää osaamista ja neuvotteluosapuolten mahdollisimman tasavertaista asemaa. Se toteaa tiedotteessaan, että työehtosopimusosapuolilla on paras asiantuntemus työ- ja virkaehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksista ja ne valvovat sopimusten noudattamista. Liitot tarjoavat myös luottamusmiehille koulutusmahdollisuuksia paikallisen sopimisen tueksi.

– Luottamusmiehillä on myös oltava aito mahdollisuus osallistua näihin koulutuksiin.

SY: Selvityshenkilöiltä unohdus

Suomen Yrittäjien (SY) tiedotteen mukaan selvityshenkilöt nostavat esille osittain aivan oikeita asioita.

”He toteavat, että paikallisia sopimismahdollisuuksia voitaisiin laajentaa esimerkiksi ottamalla tarkasteluun eräiden työlainsäädäntöön sisältyvien sopimiskieltojen kattavuus. Tästä Suomen Yrittäjät on pitkään puhunut. Tällä hetkellä työlainsäädännössä on yli 50 sopimisen kieltoa: vaikka työehtosopimus antaisi mahdollisuuden sopia, liittoon kuulumattomalta yritykseltä se on kielletty”, SY:n tiedotteessa todetaan.

SY pitää omituisena selvityshenkilöiden toteamusta, jonka mukaan paikallisen sopimisen ”merkittävä hyötypotentiaali” on edelleen normaalisitovassa kentässä. Suomen Yrittäjien mukaan selvityshenkilöt unohtavat, että työnantajayrityksistä noin 80 prosenttia ei kuulu työnantajaliittoon ja jos valtaosa yrityskentästä ja iso osa työntekijöistä unohdetaan, työpaikkasopiminen ei voi edetä.

”Siksi on välttämätöntä tehdä lainsäädäntömuutoksia, joilla poistetaan järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimiskiellot ja lisätään myös muilla tavoin lainsäädännössä sopimismahdollisuuksia kaikissa yrityksissä.”