Kyselyn perusteella aktiiviset some-osallistujat ovat perinteisessä sosiaali- ja talouspolitiikassa ehdottomampia kuin puolueiden peruskannattajat. Vasemmistopuolueiden aktiivit ovat vasemmistolaisempia, kokoomuslaiset taas oikeistolaisempia.

Innokkaimmin verkkokeskusteluihin osallistuvat perussuomalaisten sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat. He jakaantuvat eri leireihin myös uudempien arvokysymysten, kuten maahanmuuton ja ympäristöasioiden suhteen.

– Tutkimuksessa selvitettiin, miten puoluekanta, poliittiset arvot ja sosiodemografinen tausta vaikuttavat poliittiseen osallistumiseen sosiaalisessa mediassa, tohtorikoulutettava Ilkka Koiranen taustoittaa.

Lisäksi kysely sisälsi ”kuumia” aiheita, jotka liittyvät liberaali–konservatiivi-arvoasteikkoon. Niitä ovat esimerkiksi ympäristökysymykset, maahanmuutto, abortti, sukupuolineutraali avioliitto ja isänmaallisuus.

Sen sijaan keskustan ja perussuomalaisten kannattajien mielipiteet eivät poikenneet peruskannattajista.

– Näyttää siltä, että sosiaalinen media ympäristönä kutsuu esiin liberaaleja näkemyksiä kaikissa muissa puolueissa, Koiranen summaa.

Ilmiö on kuitenkin hänen mukaansa sidoksissa yhteiskunnan arvopohjaan ja altis muutoksille. Vertailukohtana voivat olla Unkari ja Puola, joissa uuskonservatiivisuus on noussut valtavirraksi.

Tutkimuksen perusteella perinteisten suurten puolueiden SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kannattajien osuus some-keskusteluissa on muita pienempi.

– Kannattajakunnan rakenne antaa puolueille etulyöntiaseman tai vastaavasti hankaloittaa sitä. SDP:n ja keskustan kannattajat ovat varsin iäkkäitä, mikä vaikeuttaa puolueiden viestien leviämistä ja kannattajien osallistamista, Koiranen pohtii.

Koulutuskin vaikuttaa some-aktiivisuuteen. Korkeasti koulutetut osallistuvat aktiivisemmin, mikä voi hyödyttää ainakin kokoomusta ja vihreitä.

Myös puoluekulttuuri selittää some-aktiivisuutta. Esimerkiksi perussuomalaisten keskuudessa verkkoyhteisö on suorastaan poliittisen toiminnan ytimessä.

– Puolueet, jotka ovat selkeimmin muodostaneet kantansa uudempiin arvokysymyksiin, ovat myös pystyneet erottumaan sosiaalisessa mediassa.

Tutkimusta olivat tekemässä myös yliopisto-opettajat Aki Koivula ja Arttu Saarinen sekä tutkijatohtori Teo Keipi Aalto-yliopistosta.

Aineistona hyödynnettiin vuosien 2017–2018 Digitalisoituva Suomi -kyselyä, jossa otoksena oli 3 700 suomalaista. Tutkimus julkaistiin Telematics and Informatics -lehden verkkoversiossa marraskuussa.

STT–Tarja Repo