Oluen valmistuksessa käytetään usein vain neljää raaka-ainetta: vettä, ohramallasta, humalaa ja hiivaa. Juoman päästöt ulottuvat kuitenkin raaka-aineiden viljelystä valmiin oluen viilennykseen ja pakkaamiseen.

Pakkaus on selvityksen perusteella oluen suurin yksittäinen päästöjen lähde.

Päästöjen näkökulmasta pakkauksista paras on muovipullo, jos sellainen on saatavilla. Finnwatch suosittelee kysymään panimoilta PET-muovipulloihin pakattuja pulloja.

Muoviin pullotettu olut ei pysy juomakelpoisena yhtä hyvin kuin tölkkiin tai lasipulloon pakattu.

Pipisen mukaan oluen pakkausmateriaalin valinnassa tärkeintä on kuitenkin turvallisuus ja se, että pakkaukset kierrätetään.

PET-muovipulloihin pakatun oluen myyntiä on aiemmin kokeiltu Suomessa, mutta Pipisen mukaan ostajatkaan eivät innostuneet niistä.

Hän arvelee, että tölkkiä suositaan myös materiaalin keveyden ja kierrätettävyyden vuoksi. Alumiinitölkki suojaa olutta hyvin ilmalta ja hapelta.

-  Ilman ja hapen lisäksi olut on myös arka valolle, Pipinen sanoo.

Kierrätettävää PET:iä eli polyetyleenitereftalaattia käytetään pakkausmateriaalina sen sijaan virvoitusjuomissa.

SELVITYKSESSÄ Finnwatch vertaili kolmen suuren suomalaisen panimoyhtiön ja niiden oluiden päästöjä.

Päästövähennystavoitteiltaan tiukin Hartwall voitti tässä vertailussa Olvin ja Sinebrychoffin.

Tuloksista selvisi muun muassa, että kaikki tarkastellut panimoyhtiöt kutsuvat suurimpia tuotantolaitoksiaan hiilineutraaleiksi huomioimatta kuitenkaan esimerkiksi käytettävien raaka-aineiden päästöjä.

Finnwatchin mukaan hiilineutraaliusväitteitä tulisi käyttää markkinoinnissa vain silloin, kun kaikki oluen tuotannon aiheuttamat päästöt on huomioitu.

Finnwatch suosittelee yhtiöitä kehittämään julkista raportointiaan kattavammaksi ja läpinäkyvämmäksi.

Tutkimuksen mukaan yhtiöiden Suomessa panemassa oluessa ei käytetä lainkaan turvepelloilta tulevaa viljaa.

-  On hienoa, että päästöt panimolta on saatu kuriin. Hiilineutraaliudesta puhuminen antaa kuitenkin väärän kuvan siitä, ettei oluella olisi lainkaan päästöjä, Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo tiedotteessa.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa on arvioitu, että noin kolme prosenttia ruotsalaisten ruokavaliopäästöistä syntyy alkoholinkäytöstä.

Erot ryhmien välillä ovat kuitenkin suuria, koska miesten alkoholinkulutuksen päästöt arvioitiin 90 prosenttia suuremmiksi kuin naisten.

Teksti: STT / Saimi Juutinen