Mobiilinettiyhteyksien katkaisemista tykkänään monilla alueilla on perusteltu muun muassa ukrainalaisten droonihyökkäysten uhalla.

- Se voi varmaan pitää osin paikkansa, mutta sen varjolla voidaan hyvin tehokkaasti vaikeuttaa ja hidastaa internetin käyttöä, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

Suojattuja ja salattuja VPN-yhteyksiä arvioivan ja internetin vapautta puolustavan TOP10VPN-ryhmän tuoreen selvityksen mukaan nettiyhteyksien tarkoituksellinen vaikeuttaminen lisääntyi Venäjällä viime vuonna ennennäkemättömälle tasolle.

Raportin mukaan verkkoliikenteen rajoittaminen on Venäjällä yhä pitkäkestoisempaa ja systemaattisempaa sekä teknisesti valikoivaa. Eräs käytäntö on niin kutsuttu ”16 kilotavun verho”, jossa yhteys ei ole poikki, mutta ladattavan tiedon määrä on rajattu niin pieneksi, ettei palveluiden käyttö käytännössä onnistu.

Uljanovskin alueella ilmoitettiin Kyiv Independent -lehden mukaan marraskuussa, että alueen mobiilinettiyhteydet suljetaan Ukrainan sodan loppumiseen saakka. Tämä sai vastaansa väitteitä, joiden mukaan sotilaskohteiden suojeleminen tällä tavoin maksaa enemmän kuin mahdollisten Ukrainan drooni-iskujen tuhot.

RAJUIN tuore esimerkki verkkoyhteyksien rajoituksesta tulee Iranista, missä internet oli ollut tiistaihin mennessä suljettuna koko maassa jo toistasataa tuntia.

Forbes-lehden haastatteleman TOP10VPN-ryhmän Simon Miglianon mukaan Iranin suorasukainen toiminta eroaa selvästi Venäjän hienostuneemmasta digitaalisesta sensuurista. Myös Iranissa kustannuksia kertyy vauhdilla, mutta Miglianon mukaan Iranin pitäisi jatkaa verkon täyssulkua suurin osa tästä vuodesta ennen kuin se saavuttaisi Venäjän rajoituksillaan aiheuttamat tappiot.

Lassilan mukaan myös Venäjällä on vanhakantaisesti ajattelevaa turvallisuuskoneiston väkeä, joiden mielestä koko internet olisi pitänyt kieltää alusta saakka. Nyt sen suhteen on kuitenkin jo liian myöhäistä.

Lassila muistuttaa, että Ukrainan sodan kannatus on Venäjällä suurinta isoissa kaupungeissa ja vähäisempää maaseudulla. Tilanne on siis täysin päinvastainen kuin mistä esimerkiksi presidentti Vladimir Putinin kannatus on perinteisesti tullut.

- Esimerkiksi Moskovassa näen kannatuksen sodalle johtuvan siitä, että siellä tavallinen arki on saanut jatkua. Tämä on varmasti jollain tasolla luonut pidäkkeen sille, ettei mihinkään täyteen internetin sulkuun voida mennä, Lassila arvioi.

Merkittävää on myös se, ettei Moskovasta rekrytoida sotilaita rintamalle merkittävässä määrin, Lassila lisää.

LASSILAN mukaan on selvää, että turvallisuuspalveluiden vaikutusvalta on Venäjällä lisääntynyt ja sen myötä myös paineet kovemmille rajoitukselle verkon käytössä. Venäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta muuttua ulkomaalimasta täysin eristäytyneeksi Pohjois-Koreaksi, mutta ei myöskään Kiinan kaltaiseksi digitaaliseksi suurvallaksi, joka samalla valvoo verkon käyttöä tehokkaasti.

- Sitä Venäjä on pitkään tavoitellut, mutta sillä ei ole yksinkertaisesti resursseja, Lassila perustelee.

Venäjän hallinnon halua rajoittaa internetin kautta välitettävää tietoa voi pitää myös liioiteltuna, koska Putinin vallassa pysyminen ei ole siitä kiinni. Lassilan mukaan maanpaossa elävät Putinin vastustajat eivät kykene viesteillään ratkaisevasti vaikuttamaan tilanteeseen Venäjän sisällä. Venäjällä asuvien ja maanpakoon lähteneiden hallinnon vastustajien välinen kuilu vaikuttaa pikemminkin kasvaneen.

Kaikki viittaa myös siihen, että edellytykset järjestäytyneelle vastarinnalle Venäjällä ovat edelleen hyvin heikot.

- Se ei kuitenkaan poista vainoharhaisen hallinnon pelkoja, vaan kummituksia ja paholaisia nähdään koko ajan joka paikassa. Tässä mielessä tahtotila internetin täydelliselle sulkemiselle kasvaa koko ajan. Mutta sitten tilalle pitäisi olla tarjota jotakin muuta, Lassila sanoo.

Niilo Simojoki / STT