Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai johtoryhmässä.

Nykylainsäädännön mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn, kun yrityksen työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150.

Petteri Orpon (kok.) hallitus pyysi Ahtelaa selvittämään, voisiko rajaa laskea.

Toinen vaihtoehto olisi alentaa soveltamisrajaa 50 työntekijään, mutta Ahtela pitää perustellumpana edetä maltillisesti.

AHTELAN selvityksen mukaan kokemukset hallintoedustuksesta ovat olleet pääosin myönteisiä. Siellä, missä hallintoedustus on toiminut hyvin, se nähdään järjestelmänä, josta on hyötyä kaikille.

– Hallintoedustus on kuin uinuva jättiläinen. Sen olemassaolosta ollaan tietoisia, mutta se ei ole noussut työmarkkinoilla suureksi ilmiöksi tai edes ristiriitoja aiheuttavaksi kysymykseksi. Hallintoedustuksen potentiaalia ja hyötyjä pitävät sekä työnantajat että palkansaajat myönteisinä – kunhan hallintoedustus toimeenpannaan oikealla tavalla, Ahtela kuvaa tiedotteessa.

Tiedotustilaisuudessa Ahtela nosti esiin, että jatkokeskustelua olisi tarpeen käydä hallintoedustukseen liittyvistä vääristä odotuksista.

– Työnantajapuolella saattaa olla pelkoa siitä, että sieltä tulee pääluottamusmies sotkemaan asioita ja jarruttamaan. Ja sitten ajatellaan, että tämä on sen takia huono asia.

JOUSTAVUUS on Ahtelan mukaan Suomessa käytössä olevan mallin vahvuus. Pohjoismaissa yleisintä on, että henkilöstön hallintoedustus istuu hallituksessa. Suomessa on mahdollisuus myös muihin ratkaisuihin.

– Sekä palkansaajapuolelta että työnantajapuolelta tuli se, että tämä suomalainen joustava malli on kuitenkin toimiva. Se on osoittanut vahvuutensa.

Ahtela pitää tärkeänä, että henkilöstölle tärkeitä kysymyksiä käsitellään oikeassa, uskottavassa hallintoelimessä.

– Olennaista hallintoedustuksessa on myös se, että henkilöstön rooli ei ole mikään kuunteluoppilaan rooli näissä elimissä, vaan että henkilöstöllä aidosti on annettavaa näissä keskusteluissa.

AHTELA päätyi selvityksessään esittämään, että hallintoedustus laajennetaan yli sadan hengen yrityksiin. Hän kuitenkin esittää pienemmille, 100-150 työntekijän yrityksille kevennettyä versiota – ”kenkälusikkaa”, joka toimisi niin sanotusti sisääntulomallina hallintoedustusmaailmaan.

– Se tarkoittaa sitä, että yrityksessä pitää ottaa hallintoedustus puheeksi ja sopia tiettyjä jatkuvan vuoropuhelun periaatteita noudattaen oma malli, jolla tämä hoidetaan, Ahtela sanoi.

STT kysyi tiedotustilaisuudessa, eikö kyse olisi suhteellisen pienestä muutoksesta. Ahtela myönsi, että lainsäädännöllisesti muutos tuskin olisi mullistava.

Hän kuitenkin perusteli kevytversiota sillä, että pienissä yrityksissä hallinto on usein heiveröisempää kuin isommissa yrityksissä. Ei saisi syntyä ikään kuin veruketta ajatukselle, että hallintoedustus ei siksi toimi.

-  Näkisin, että käytännössä tämä on keino, jolla voidaan hallintoedustuksen käyttöönottoa edistää. Se ei ole mikään kiertomahdollisuus.

Ahtela toteaa selvityksessään, että pienemmissä yrityksissä esimerkiksi hallitus on usein pieni ja omistajapainotteinen. Käytännön päätöksiä tekevät toimitusjohtaja ja hänen lähipiirinsä.

Tarkoituksena ei ole, että yritykset pakotettaisiin luomaan uusia hallintorakenteita. Tämän vuoksi myöskään edustuksen ulottamisessa liian pieniin yrityksiin ei ole järkeä.

TYÖMINISTERI Arto Satonen totesi hallintoedustuksen olevan toimiessaan keskeinen keino edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa yritystasolla.

– Ennen kaikkea selvityksestä kävi hyvin ilmi, että tässä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Ja parhaimmillaan onnistunut hallintoedustus voi edistää yrityksen tuottavuutta, innovointia, työllistämismahdollisuuksia ja työhyvinvointia, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.

Satonen korosti, että joustavuuden merkitys on selvityksessä tärkeä huomio.

– Yrityskenttä on moninainen ja johtamisjärjestelmät on eri tavalla järjestetty. Sen takia on erittäin tärkeää, että jätetään tilaa paikalliselle arviolle siitä, miten ja missä hallintoelimissä henkilöstön hallintoedustus on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta järjestää.

Satosen mukaan selvitys osoittaa, että soveltamisalan alarajan laskemiselle on perusteita.

– Kuinka paljon sitä lasketaan, siitä päätetään puoliväliriihessä.

Ennen puoliväliriihtä selvitystä käsittelee kolmikantainen työryhmä.