– Tarkkailijan otteella seurailin vaaleja. Toreilla pistäydyin vähän. Taisin käydä jossakin vähän puhumassakin. Jälkilämmittelyä, Kääriäinen kuvaa.

– Oikeisto eteni. Vasemmistolle takkiin. Keskusta hävisi. Alhainen äänestysprosentti vaikutti melkoisesti tuloksiin. Viisas tekee itselleenkin rehellisen analyysin ilman tunnelmointia. Kello tikittää kohti maakunta- ja eduskuntavaaleja, Kääriäinen ytimöitti tunnelmansa tänään päivällä Twitterissä.

Demokraatille Kääriäinen kertoo, että Iisalmessa vaalit sujuivat ennakko-odotuksien mukaisesti.

Kääriäisen mukaan myös perussuomalaisten kova vauhti osattiin ennakoida Ylä-Savossa. Puolue saikin Iisalmessa viisi lisäpaikkaa kivuten yhtä suureksi SDP:n ja kokoomuksen kanssa. Kullakin kolmella on nyt 7 paikkaa, keskustalla kaksi paikkaa hävinneenä 13.

Iisalmen kuntapolitiikassa vallitsee Kääriäisen mukaan yhteistyön henki. Yhteistyö on rakentunut pitkälti SDP:n ja keskustan akselille eikä kovaa valtapolitiikkaa ole harjoitettu mihinkään suuntaan. Kääriäisen mukaan tähän ei ole jatkossakaan syytä.

– Viimeinen valtuustokokous oli hyvähenkinen. Todettiin, että kaupungin asiat ovat kohtuullisen hyvällä mallilla. Talous on vankka. Seuraava valtuusto pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Valtakunnallisen vaalitulokseen vaikutti Kääriäisen mielestä alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti.

– Eri puolueet saivat vaihtelevasti mobilisoiduiksi omia kannattajiaan ja sympatisöörejään. Tunnettuhan on kokoomuslaisten korkea äänestysaktiivisuus kaikissa tilanteissa. Se näkyi nytkin. Se on taustalla aika iso vaikuttava tekijä.

Vaalien siirrolla kesään koronatilanteen vuoksi Kääriäinen ei näe isoa vaikutusta. Vaikka polemiikki oli kova, Kääriäinen näki siirron perustelluksi ratkaisuksi koronan takia.

Kuntavaaleja pidettiin, vähän markkinoitiinkin keskustan ja perussuomalaisten kovana kamppailuna.

Kumman puolueen käden Kääriäinen nyt nostaisi ylös?

– Tarvitseeko oikeastaan nostaa kummankaan. Molemmat omalla tavallaan pärjäsivät, Kääriäinen tulkitsee.

Hän näkee keskustan pitäneen pintojaan perussuomalaisten kovan rynnistyksen edessä.

– Keskusta menetti kyllä paikkojansa. Mutta ei kovaa pudotusta. Piti asemiaan aika hyvin. Kartta on yhä aika vihreä kartta. Toisaalta perussuomalaiset nousivat kauttaaltaan varteenotettavaksi kunnallispuolueeksi. Ehkä tätä kilpailua voisi tällä kertaa nimittää tasapeliksikin, Kääriäinen summaa.

Perussuomalaisten menestyksellä kunnallisvaaleissa voi Kääriäisen mukaan olla myös se merkitys, että se vahvistaa puolueen tilannetta koko maassa tulevia eduskuntavaaleja ajatellen.

Keskustan kannalta Kääriäinen näkee vaalit toivon pilkahdukseksi.

– Vaikka tappiota tulikin, vaalit kuitenkin osoitti, että puolue ei ole mihinkään maan rakoon menossa. Tämä antaa keskustalle nyt sellaisen miettimisrauhan muutamaksi viikoksi suunnitella omaa politiikkaansa ja pohtia uuden nousun rakentamista kohti maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Uudelleensuuntaamista ei tarvitse miettiä paniikki- ja kaaostunnelmissa.

Kääriäinen on jo aiemmin puhunut SDP:n ja keskustan, kahden päähallituspuolueen yhteistyön merkityksestä hallituksessa.

– Monestakin syystä johtuen näen, että SDP:n ja keskustan yhteistyöakseli on vahvistumaan päin.

Kääriäinen liittää tämän myös talouden yleiseen näköalaan. Suomen talous on lähdössä maailmantalouden vetämänä vahvaan nousuun.

– Investointibuumista puhutaan. Jos kaksikko toimii tässä taitavasti ja saa työllisyyttä parantavia ratkaisuja aikaan – luotan, että näin tulee tapahtumaan maailmantalouden myönteisen vedon ja investointiaallon seurauksena – sillä on ilman muuta poliittisia seurauksia ja vaikutuksia. Tässä minusta piilevät myös keskustan ja SDP:n mahdollisuudet ajatellen eduskuntavaaleja kahden vuoden päästä. Taloudella on merkitystä yhteiskunnan ja sen ilmapiirin kannalta, erittäin merkittäväkin vaikutus. Nyt tässä on avautunut hallituspuolueille menestymisen mahdollisuuksia.

Kääriäisen puheessa voi ajatella kuulevansa siltaa jo mahdolliseen punamultayhteistyön jatkumiseen, mikäli SDP ja keskusta pärjäisivät seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tällaista tulkintaa Kääriäinen kuitenkin toppuuttelee.

– On varmaan kaikkien kannalta ennenaikaista yrittääkään sellaista pohtia.

Minusta nyt pitää keskittyä tähän vaalikauteen ja tämän hallitusyhteistyön hyviin hallitusratkaisuihin. Ei kannata pitemmälle miettiä.

Kuntavaalien alla ilmassa leijui myös orastava oikeistoakselin syntyminen, kun kokoomus ja perussuomalaiset löysivät toisiaan. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon puheita työehtosopimusten yleissitovuudesta tulkittiin ainakin SDP:ssä ja ay-liikkeen piirissä niin, että duunareiden etujen ajamisesta ei perussuomalaisten kohdalla tarvitsisi enää puhua.

Kääriäinenkin sanoo yllättyneensä jossain määrin Halla-ahon puheista.

– Samalla se kyllä myös todistaa sitä, että kyllähän perussuomalaiset on puolueena ilman muuta oikeistolaistunut ja se on oikeistolainen puolue. Tässä suhteessa kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikassa on nähtävissä lähentymistä.

– Se oli varmaan heille pettymys, Kääriäinen kommentoi vihreiden vaalitulosta.

Puolue mittautti 10,6 prosentin kannatuksen ja pudotusta tuli 1,9 prosenttiyksikköä, hivenen enemmän kuin demareilla ja vähän vähemmän kuin keskustalla.

– Saattoi olla vähän tilannetekijöitäkin, jotka vaikuttivat vihreittein kannatukseen. Sitten toisaalta, olisiko siinä myös pikkaisen ehkä sitä, että jos hyvää asiaa kuten ilmaston lämpenemisen torjuntaa, ajaa – mitenköhän sen sanoisi – semmoisilla asenteilla jotka kansa kokee, että tässä on tiettyä ylimielisyyttä ja ehkä myös pikkaisen epäoikeudenmukaisuuttakin, se voi potkaista takaisin. Asia on hyvä, mutta sitä voi ajaa myös taitamattomasti. Siinä voi olla vihreillä hiukan taustalla myös tällaista.

SDP oli vaalien kakkonen, mutta kannatus putosi 17,7 prosenttiin.

– Se oli varmaan pettymys SDP:lle. Eikö se ollut historian huonoin kuntavaalitulos? Tietenkin lieventävänä asianhaarana on se, että pääministeripuolue ei ole pärjännyt oikein milloinkaan kuntavaaleissa kovin erinomaisella tavalla. Varmaan se pettymys on. Siinä mielessä SDP ja keskusta ovat vähän samassa asemassa, että molemmat ovat vanhoja, koeteltuja kansanliikkeitä ja vastuunkantajapuolueita ja molemmilla on omat kannattajaongelmansa eikä vähiten nuorten äänestäjien keskuudessa. SDP:llä on pohtimista, mutta niin on kyllä keskustallakin.

Kokoomuksen tilannetta on varsin yleisesti tulkittu niin, että puheenjohtaja Petteri Orpo onnistui vaalivoitolla vakiinnuttamaan asemaansa puolueen johdossa. Kokoomus sai 21,4 prosentin kannatuksen.

– Kyllä tämä vaalitulos tarkoittaa sitä että Petteri Orpon johdolla kokoomus menee kohti seuraavia eduskuntavaaleja – jos hän haluaa niin, Seppo Kääriäinen uskoo.

Toisaalta hän muistuttaa, ettei mikään puolue voi lähteä siitä, että nyt saavutettu tappio tai voitto toistuu.

– Jokainen vaalitilanne on aina omansa. Poliittinen tilanne muuttuu nopeasti niin kuin on huomattu. Kokoomuksenkin nousu tapahtui tässä vaalissa erittäin lyhyellä aikajänteellä. Samoin perussuomalaisten kannatuksenkin tasaantuminen 14 prosentin pintaan oli vähän yllätyksellistä.

Vaikka Kääriäinen sanoo pitävänsä selvänä, että Orpo vie kokoomuksen eduskuntavaaleihin, on huomattava, että puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtonen keräsi Helsingissä lähemmäs 16 000 ääntä.

Jos Orpo saisi kokoomuksesta haastajan, minään selvänä asiana Kääriäinen ei tässä tapauksessa Orpon voittoa pitäisi.

– Ei se mikään yksinkertainen juttu olisi. Valtonen on eteenpäin pyrkivä poliitikko, se on totta kai noteerattava ja hänen kaverinsa on nyt tulossa pormestariksi Helsinkiin.

Kunnallisvaalien äänestysprosentti jäi matalalle 55,1:een. Kääriäinen uskoo vaalien ajoittumisen kesään laskeneen sitä.

– Mutta tasavallassahan pitää lähteä siitä, että olivatpa vaalit vaikka jouluaattona, mennään aina äänestämään suurin joukoin. Se on yhteis- ja yhteiskuntalelämän perusta.

Kuntavaalien alla puhutti myös poliittinen ilmapiiri ja ehdokkaisiin kohdistunut erilainen häirintä sekä vaalimainosten vandalisointi.

– Vandalismin ja muutoinkin ehdokkaisiin ja poliitikkoihin kohdistuvan pöyhkeän käyttäytymisen ja jopa väkivallan suhteen on oltava nollatoleranssi.

Kääriäinen toivoo, että puolueet laidasta laitaan laatisivat aina silloin tällöin yhteisen kannanoton, jossa demokratian puolustaminen ja ehdokkaiden sekä vaalien kunnioittaminen tuotaisiin voimakkaasti esiin.

Konkari muistuttaa, että Suomi tunnetaan maana, jossa vaalit ovat luotettavat, rehelliset ja ne viedään läpi ilman häiriöitä ja väkivaltaa.

– Olemme edelleen sellainen maa. Mutta pienimmissäkään määrin ikävää ilmiötä ei saa päästää nostamaan päätään. Se on puolueiden yhteinen tehtävä huolehtia siitä.