Seurakuntavaalit ovat myös arvovaalit. Tulevat luottamushenkilöt ovat mm. mukana ratkaisemassa, alkaako kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, ja voidaanko heitä vihkiä seurakuntiemme kirkoissa. Itse kannatan tätä muutosta. Seurakunnan on oltava yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat.

TULEVIEN seurakuntien päättäjien on tehtävä myös muita arvovalintoja, koska lähivuosina seurakuntien ja koko kirkon rahat eivät riitä kaikkeen. Tärkeää on, että edelleen kirkko on heikompien puolella. Siksi diakonia, auttamistyö, on kirkon ytimessä. Odotan seurakunnalta ja koko kirkolta evankeliumin julistamisen lisäksi sitä, että se huolehtii yhteiskunnan vähävaraisista ja heikossa asemassa olevista.

Pandemian aikana kirkko ja seurakunnat tekivät loistavaa auttamistyötä, josta myös valtio antoi kiitoksen. Monet arvovalinnat konkretisoituvat, kun päätetään seurakunnan kirkollisveroprosentista, talousarviosta ja muista talousasioista, rakennushankkeista, avustuksista, työntekijävalinnoista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista ja seurakunnan tilojen käytöstä.

Koko kirkon oppiin ja toimintaa seurakuntien luottamushenkilöt osallistuvat, kun he äänestävät kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kirkolliskokous päättää esimerkiksi kirkon oppiin liittyvistä kysymyksistä ja koko kirkon taloudesta.

Kirjoittaja on kirkolliskokouksen varapuheenjohtaja ja seurakuntavaaliehdokas.