– Lain lähtökohdat ovat hyvät, kunhan niitä vain toteutettaisiin myös käytännössä.

Merkittäviä epäkohtia ovat lehmien paikalleenkytkeminen ja se, ettei laki vaadi eläimille jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä niiden pysyvässä pitopaikassa.

Myöskään turkistarhaukseen uusi linjaus ei näytä tuovan muutoksia.

Hyvinä asioina Pulli näkee emakoiden pidon kieltämisen siemennyshäkeissä sekä eläinten tainnuttamisen poikkeuksetta ennen teurastamista.

– Minusta se kertoo koko alan välinpitämättömyydestä eläinsuojelusäädöksiä ja eläinten hyvinvointia kohtaan.

Pullin mukaan osalla Suomen lemmikeistä menee oikein hyvin, toisilla taas huonosti. Hän on ilahtunut varsinkin tutkimustiedosta, jota on viimeaikoina tullut paljon lisää.

Huomattavina ongelmina Pulli näkee lemmikkien ylipainon ja selkeät laiminlyönnit hoidossa. Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti olisivat olennainen edistysaskel.

–  Eläimiin suhtautuminen kertoo aika paljon siitä, millainen ja kuinka hyväntahtoinen ihminen tai kulttuuri on; miten se pystyy asettumaan äänettömien ja heikoimpien asemaan ja kuinka aktiivisen edelläkävijän roolin se uskaltaa ottaa.

Pullin tunnelmat uuden eläinsuojelulain toteutumisesta ovat yhtä aikaa odottavat ja pelkäävät. Hän oudoksuu eläinsuojelurikosten rangaistusten pienuutta.

– Olisi senkin takia tärkeä saada eläimen arvo kirjattua lakiin, että eläimiin kohdistuvista rikoksista annettaisiin tuntuvampia rangaistuksia.

Pullin mukaan yhtenäisen ja selkeän linjan löytäminen eläinsuojeluasioissa olisi paikallaan myös sosialidemokraateille.

– Toivon, että myös demarit ottaisivat aktiivisemman roolin eläinsuojelussa ja eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, hän kiteyttää.

Lähde: www.evira.fi

Lue koko Kati Pullin laaja haastattelu torstain 20. heinäkuuta Demokraatista.