Nykyinen lainsäädäntö vaatii henkilöstön edustuksen joko yrityksen johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa vähintään 150 työntekijän yrityksissä.

Asiaa käsiteltiin torstaina pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja työministeri Arto Satosen (kok.) koolle kutsumassa seminaarissa, jossa olivat mukana keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja yrittäjäjärjestöjen edustajia.

-  On ollut mielenkiintoista todeta, että tämä on poikkeuksellisen harmoninen työmarkkinakysymys. Periaatteessa tässä ollaan aika lailla sekä työantaja- että palkansaajapuolella sitä mieltä, että hallintoedustus, silloin kun se toimii hyvin, se on erinomaisen hyvä väline. Siitä ei ole aiheutunut mitään isompia riitaisuuksia Suomessa, Ahtela sanoi seminaarin jälkeen medialle.

Ahtelan mukaan haasteelliset kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, että hallituksessa ollessaan henkilöstön edustaja edustaa osakeyhtiölain mukaan erityisesti yrityksen etua. Tähän liittyy muun muassa vastuukysymyksiä ja sisäpiirisäännöksiä.

-  Sen sovittaminen yhteen sen henkilöstön edustuksen kanssa ei ole välttämättä aivan ongelmatonta, Ahtela totesi.

Toinen haaste liittyy hänen mukaansa henkilöstön edustajien osaamiseen, kuten kielitaitoon tai liiketalouden hallintaan. Ahtela nosti esiin myös yritysten moninaisen kirjon pienistä perheyrityksistä monikansallisiin konserneihin.

– Jos tätä soveltamisalaa lasketaan, niin tulee tarkkaan arvioida se, että minkälaisia vaikutuksia sillä on esimerkiksi juuri pienten perheyritysten tilanteeseen.

TYÖMINISTERI Satonen ei halunnut vielä ennakoida sitä, minkälaisia muutoksia lainsäädäntöön on lopulta luvassa.

-  Keskustelun aikana kävi hyvin ilmi se, että tässä on erilaisia käytäntöjä yrityksissä, joissa tämä hallintoedustus toteutuu. Ja varsin laajalti pidettiin sitä tärkeänä, että on erilaisia vaihtoehtoja, miten tämä voidaan toteuttaa, Satonen sanoi seminaarin jälkeen.

Hän korosti, että vuoropuhelun vahvistaminen yritysten tasolla nähdään hallituksessa tärkeäksi.

-  Tämä on yksi sellainen keino, jolla uskomme, että voidaan onnistuessaan vahvistaa työn tuottavuutta ja myös yritysten menestymistä.

Selvityshenkilön työ jatkuu vuoden loppuun, ja sen jälkeen asiaa on tarkoitus valmistella kolmikantaisesti. Hallitus arvioi muutostarpeita puoliväliriihessään keväällä 2025.

Terhi Riolo Uusivaara/STT