Sipilä vakuutti Ylellä hallituksen sitoutumista soteen: ”Emme nosta käsiä pystyyn”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) uskoo sote-uudistuksen olevan maalissa ensi kesänä, kun eduskunta on saanut tarvittavat lait päätettyä. Hän totesi näin Yle Radio Suomen haastattelutunnilla.

Hänen mukaansa tulevan rajoituslain tarkoituksena on estää kuntien terveydenhoitopalveluiden ulkoistamista.

Eduskunnan hän toivoo käsittelevän lain nopealla aikataululla, jotta se saadaan voimaan vuodenvaihteessa.

Sipilä vakuuttaa Ylellä, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet toteuttamaan soten, eivätkä nosta käsiään pystyyn. Pääministerin mielestä nyt käsittelyssä on enää vähän lakeja, joiden hyväksymisen jälkeen sote- ja maakuntauudistus etenevät sovitulla tavalla.

Suomella ei ole varaa jättää näitä uudistuksia tekemättä.

– Kyseessä ovat sodanjälkeisen Suomen suurimmat uudistukset, hän muistutti haastattelutunnilla.

Maakuntavaalit pidetään ensi syksynä, Sipilä vakuuttaa. Suomella ei hänen mukaansa ole varaa jättää näitä uudistuksia tekemättä.

Kuntapäättäjiä pääministeri kehottaa harkitsemaan, mitä kannattaa nyt päättää tulevien uudistusten takia.

Lahdesta lähetetyllä pääministerin haastattelutunnilla käsiteltiin myös itsenäisyyden juhlavuotta, Euroopan unionin syvenevää puolustusyhteistyötä ja Pohjois-Korean ydinaseuhittelua.

Haastattelutunnin lopuksi pääministeri Juha Sipilä otti kantaa seksuaaliseen häirintään. Ilmiön laajuus on yllättänyt monet. Asiaan pitää pääministerin mukaan suhtautua erityisen vakavasti.

”Kadonnut pykälä” hämmentää eduskunnan alkoholikeskustelussa – Kokoomuksen Jokinen: Hallituspuolueilla ei omantunnonvapautta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunta käy paraikaa vilkasta keskustelua alkoholilaista. Prosenttikeskustelun rinnalle – eli saako vähittäiskaupassa myydä 4,7-prosenttista alkoholia vai nostetaanko prosentti 5,5:een – on noussut voimakas keskustelu alkoholin etämyynnistä ulkomailta Suomen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö eli hallituspuolueet eivät halunneet säätää etämyyntikieltoa lain pykälään vaan kielto etämyynnille lukee vain lain perusteluissa.

Perustuslakivaliokunta varsin vahvoin sanankääntein katsoi, että asia pitäisi saada pykälään.

Opposition edustajat laajasti haluaisivat säätää etämyynnin kiellon pykälään. Hallituksen esityksen aiemmassa versiossa on ollut pykälään kirjoitettu etämyynnin kielto. Se on kuitenkin tippunut sieltä matkan varrella pois. Tämän vuoksi SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen hämmästeli, missä on ”kadonnut pykälä”.

”Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei.”

Etämyynti-keskustelun taustalla on vielä suurempi huoli siitä, että Alkon monopoli voisi Suomessa murtua, mikäli etämyynti osoittautuisi käytännössä sallituksi.

Kaikki puolueet ovat vakuuttaneet salissa, että Alkon monopolia ei haluta murtaa.

– Näyttää siltä että jollain halituspuolueilla näyttää olevan vaikeaa päättää, onko monopoli järkevää vai ei, Susanna Huovinen sanoi viittaamatta sinänsä mihinkään puolueeseen.

Käytännössä monen opposition edustajan syyttävä sormi osoittaa kohti kokoomusta. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kalle Jokinen vakuutti, että hallituksen esitys ei murra Alkon monopolia.

– Tämä on ainakin kokoomuksen kanta, Jokinen sanoi.

Keskustan Pekka Puska totesi, että keskustan yksiselitteinen kanta on se, että etämyynti on kielletty.

”Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla.”

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma ilmoitti pitävänsä täysin poikkeuksellisena tapaa, jolla hallitus vie alkoholilakia eteenpäin. Parisataasivuinen mietintö on saatu tänään ja se on välittömästi salissa käsittelyssä.

– Joudun ihmettelemään, että mitä tässä oikein pelätään, että tätä pitää yön pimeydessä ajaa läpi tällaisella kiireellä.

Heinäluoman mukaan on tullut täysin selväksi, että lakiesitys ei kiellä etämyyntiä. Heinäluoma siteerasi perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa asia hänen mukaansa käy selvästi esille.

– Tätä asiaa ei hoideta julkilausumilla, Heinäluoma jyrisi.

– Jos pykälää ei ole, sadat ja tuhanet yrittäjät eivät tiedä, mitä tehdä.

– Kun perustuslain lausunnon lukee, asia käy erinomaisen selväksi. Siinä sanotaan, että ei voida määrätä rangaistusta asiasta, jota ei ole lailla säädetty. Tässä laissa ei kielletä alkoholin etämyyntiä. Tämän jälkeen tulee valtaisa joukko yrittäjiä, jotka lähtevätä yrittämään sitä, Heinäluoma sanoi ja muistutti perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan etämyynnin kielto pitäisi säätää lakiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi asettavansa alkuvuodesta työryhmän joka selkiyttää etämyyntiin liittyvät pykälät. Asiassa pitää huomioida muun muassa verotukseen, valvontaan ja tullaukseen liittyvät seikat. Hänen mukaansa Alkon monopoli säilyy Suomessa.

”Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin?”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli hänkin huolissaan Alkon monopolin säilymisen puolesta.

Heinäluoman tavoin hän totesi, että on käynyt selkeästi esiin, että etämyynti tulee hallituksen esityksen seurauksena sallituksi ja on erittäin iso riski, että Alkon monopoli menetetään.

– Se on kansanterveyden näkökulmasta erittäin tuhoisaa. Miksi pykälää ei voi sisällyttää lakiin ja poistaa tätä ongelmaa. Hyväksykää, että tämä on vaarallinen asia, joka pitää hoitaa kerralla kuntoon, Rinne sanoi.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sanoi, että jos hän olisi ulkomailla toimiva alkoholikauppias tai viininmyyjä, sinä hetkenä kun eduskunta päättää alkoholilaista, hän investoisi ja alkaisi käydä kauppaa Suomeen.

Harakka jatkoi, että jos tämä ulkomainen yrittäjä haastettaisiin oikeuteen, hän menestyisi vetoamalla siihen, ettei laissa olisi kielletty etämyyntiä.

– Ja näin hyvät herrat ja naiset, Alkon monopoli on murrettu. Miksi tähän uhkapeliin ylipäätään lähdettiin, miksi Alkon asema asetettiin kyseenalaiseksi?

”Näin ei kuitenkaan ole.”

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi aiemmin Demokraatille, että kokoomus onkin yllättäen sitä mieltä, että halituspuolueiden kansanedustajilla ei olekaan omantunnonvapautta päättää kannastaan alkoholiprosenttiin. Kaikkien on äänestettävä 5,5 prosenttia nykyisen 4,7%:n sijaan.

Nyt kokoomuksen ryhmäjohtaja Kalle Jokinen vahvisti asian salikeskustelussa.

– Toinen virheellinen tieto, jota täällä on toistettu on se, että että hallituspuolueet olisivat sopineet, että tässä käyttäytymisessä on vapaat kädet tai omantunnon vapaus. Sitä on tiedotusvälineissäkin ollut tätä tietoa. Näin ei kuitenkaan ole.

Jokinen viittasi 20.6. tiedotusvälineille annettuun hallitusryhmien sopimusneuvottelutulokseen.

– Siinä tästä kohdasta lukee, että tiedostetaan, että jollain edustajilla on ensimmäisessä käsittelyssä vaikeuksia tukea 5,5%-tuotteiden tuloa vähittäiskauppaan. Tässä ei mainita mitään vapaista käsistä eikä omastatunnosta, Jokinen sanoi.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) totesi, että kokoomuksesta on tullut eduskunnan johtava kurinpitopuollue. Hän viittasi Jokisen sanoihin ja sanoi, että hänen urallaan joku olisi niin rehvakkaasti sanonut, ettei omantunnonvapautta eli vapaita käsiä ole.

Gustafsson sanoi, että hänelle asia avautuu lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta. Hän jatkoi pitkän uran aikana kokeneensa, että uskontoon, ydinvoimaan ja alkoholiin liittyvät asiat ovat omantunnon kysymyksiä.

– Miksi näin kovat piippuun kokoomus!

Salista on kuultu myös hämmästelyjä siitä, missä ovat muut ministerit. Annika Saarikko puolustaa tällä hetkellä yksin hallituksen esitystä salissa, mistä hänelle on annettu kiitosta oppositiopuolueiden parista.

Alkoholin etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa yksityishenkilö tilaa ulkomailta alkoholia, jonka lähettäminen myyjä tai joku tämän puolesta järjestää.

Uutista täydennetty muutamaan kertaan täysistunnon kuluessa.

Yllättävä käänne alkoholilaki-keskustelussa – Kokoomus: Hallituspuolueissa äänestettävä 5,5%:a

Eduskunnassa alkoi juuri keskustelu alkoholilaista. Heti alussa hämmennystä aiheutti, kun salissa todettiin, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittujen alkoholituotteiden alkoholipitoisuutta eli käytännössä joko nykyistä 4,7%:a tai 5,5%:a, joka on hallituksen esitys.

Salista kokoomuksen aitiosta kuului kuitenki huutoja, joiden mukaan omantunnonvapautta ei ole.

Istunto keskeytyi hetkeksi, kun alkoholilakia esitettiin pöydällepantavaksi joko tänään myöhempään istuntoon tai huomiseen istuntoon kello 10. Asiasta äänestetään pian. Kello 10:tä esittänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) katsoi, etteivät edustajat ole ehtineet perehtyä kunnolla tänään valmistuneeseen mietintöön.

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi Demokraatille istunnon tauolla, että hallituksessa ei ole sovittu, että hallituspuolueiden edustajilla olis vapaat kädet äänestää alkoholiprosentista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueilla on asiassa ristiriita ja se pomppaa nyt yllättävällä tavalla esiin, kun alkoholilaista on saatu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.

– Hallituspuolueet ovat sopineet keskenään niin, etät tässä mennään yleisten pelisääntöjen mukaan, mutta jokainen ryhmä tunnustaa, että joillakin voi olla ongelmia omantuntonsa kanssa tässä asiassa, mutta se on jokaisen ryhmän sisäinen asia kannattaa sitä halituksen esitystä kuitenkin.

Saako kokoomusedustaja äänestää 4,7%:a?

– Ei, eikä saa kepulainenkaan. Tällaista ei ole sovittu, että olisi vapaat kädet äänestää niin kuin haluaa.

Kellään ei ole hallituksessa oikeus äänestää 4,7%:a, niinkö?

– On sovittu, että hallitus tietysti kannattaa hallituksen esitystä.

Eli on sovittu kokoomuksen mielestä, että kaikkien pitää äänestää hallituksen esityksen mukaisesti alkoholiprosenttia 5,5.?

– Tämä on lähtökohta, Jukka Kopra vastaa.

Täydennys: Äänin 82–47 alkoholilain käsittely jatkuu täysistunnossa tänään kello 21.15. Käsittelyn siirtämistä iltaan oli ehdottanut kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen ja kannattanut Jukka Kopra.

Kokoomus vastaa kannoistaan, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kommentoi tietoja, jonka mukaan kokoomuksen mukaan hallituspuolueissa olisi tuettava 5,5%:a.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Urpilainen herkistyi joulun alla muistelemaan menneitä: ”Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja…”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jutta Urpilainen herkistyi hallituskautensa muistoista.

Kansanedustaja ja entinen valtiovarainministeri (2011-2014) muistelee lämmöllä VM:n blogissaan menneitä aikojaan valtiovarainministerinä. Demokraatti.fi nostaa esille blogista kohdan, joka saa Urpilaisen muistelemaan menneitä.

– Tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa ovat numeroja laajemmat. Keskinäinen solidaarisuus ja tunne yhteisestä yhteiskunnasta edellyttävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ahkeruus pitää palkita, mutta tuloeroja kasvattamalla ei tule horjuttaa haurasta keskinäistä luottamusta.

– Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja liittyy juuri tuloerojen kaventamiseen. Tehtyjen veroratkaisujen ja sosiaaliturvapäätösten yhteisvaikutuksesta tuloerot hieman kaventuivat huolimatta julkisen sektorin leikkauksista. Pidän tätä saavutusta merkittävänä jopa kansainvälisesti tarkastellen.

– Tulkitsen koko ajan vahvistunutta keskustelua johtajien palkoista saman eetoksen synnyttämänä. Ministeriaikanani puututtiin myös palkitsemiseen. Samalta viivalta ponnistaen Suomesta on rakennettu menestystarina, ja sama resepti toimii myös tulevaisuudessa. Solidaarisuutta vastaan hankaavat myös veroparatiisit, joiden vastaisessa toiminnassa olimme kansainvälisessä eturintamassa ja joiden toimintaan on edelleen puututtava.

– Itselleni oli tärkeää, että valtiovarainministeriössä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähtiin kannattavana investointina. Esimerkiksi nuorisotakuun toimeenpanoon ryhdyttiin tosissaan, ja ajatusta edistettiin myös Euroopan unionissa ja Maailmanpankissa.

– Yksi harvoista ministeriaikanani teettämistä asiantuntijaselvityksistä liittyi juuri siihen, kuinka ennaltaehkäisevät investoinnit lapsiperheiden ja nuorten palveluihin tulisi nähdä osana julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisua eikä sitä haittaavana kustannuseränä. Tämän ajattelun soisi vahvistuvan yhteiskunnassamme, minkä vuoksi satsausten vaikuttavuuden tutkimustakin olisi syytä lisätä, Urpilainen kirjoittaa.