Selonteon tavoitteeksi nimetään, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille Suomessa oleville ihmisille ja ihmisryhmille.

Sisäisen turvallisuuden selonteossa arvioidaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia kansallisia ja globaaleja muutosvoimia. Siinä myös määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta vuoteen 2030.

Suomen sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat muutosvoimat, kuten eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, väestön ikääntyminen ja polarisaatio lisääntyvät selonteon mukaan ilman aktiivisia tekoja ja politiikkaa.

Globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, muuttoliike ja pandemiat voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta ja kasvattaa jakolinjoja, sisäministeriö kertoo tiedotteessaan.

Selonteossa todetaan, että vakavat ja laajat häiriöt saattavat yleistyä. Nämä ovat Suomeen, sen väestöön tai johonkin alueeseen kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta ja muilta toimijoilta normaalista poikkeavia toimia tai jopa avun pyytämistä muilta mailta.

Ne ovat harvinaisia, mutta toteutuessaan aiheuttaisivat mittavia inhimillisiä, taloudellisia tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja.

“Selkeimmin sisäisen turvallisuuden vakavia ja laajoja häiriöitä ovat ihmisen tai luonnon aiheuttama merellinen tai alueellinen suuronnettomuus, isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä, laajamittainen maahantulo, vaikuttaminen kriittiseen infrastruktuuriin ja terroristinen isku”, selonteossa kuvataan.

Niin näihin kuin muihin laajoihin uhkatilanteisiin varaudutaan kuitenkin viranomaisten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.

Selonteon mukaan ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen kasvattavat esimerkiksi laajojen metsäpalojen ja muiden metsätuhojen riskiä ja vaikuttavat ennakoimattomilla tavoilla ekosysteemeihin ja sitä kautta esimerkiksi ruoantuotantoon. Ekosysteemien muutokset luovat edellytyksiä vaarallisten tautien kehittymiselle ja leviämiselle.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa kevättulvien riski kasvaa lumen määrän lisääntymisen myötä.

Monialaisen ja vakavan merionnettomuuden riskit ovat korkeat erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä, ja onnettomuuden todennäköisyyden arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Merikuljetusten määrien on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 30–50 prosenttia vuoden 2020 tasosta. Samalla myrskytuulten arvioidaan voimistuvan Suomen merialueilla ilmastonmuutoksen myötä.

Viestintäverkkojen turvallisuuteen ja yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuksiin liittyvät riskit ja uhat ovat myös kasvaneet.

Terrorismi on uhka sisäisen turvallisuuden lisäksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle. Terroristisen iskun todennäköisyydessä ei ole kuitenkaan tapahtunut muutoksia viime vuosina.

Terrorismintorjunta painottuu yhteistyönä tehtävään ennalta ehkäisyyn ja ennalta estämiseen, joiden onnistuminen riippuu yhteistyöstä eri toimijoiden välillä.

Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa on terrorismin tukitoimintaa sekä tunnistettuja henkilöitä ja ryhmiä, joilla on motivaatio, kyky ja valmius toteuttaa terrori-isku. Valmius vakavaan väkivaltaan on selonteon mukaan erityisesti radikaali-islamistisen terrorismin, mutta myös äärioikeistolaisen liikehdinnän osalta.

Näin Suomi pidetään turvallisena

Sisäministeriön tiedotteessa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tiivistää ministeriön tiedotteessa, että syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia.

– Näiden torjumiseen tarvitaan toimia koko yhteiskunnalta. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimien keskeisenä tavoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeudet ihan jokaiselle, Ohisalo sanoo.

Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittymistä niin, että Suomi olisi entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.

Tätä tavoitetta toteutetaan muun muassa siirtämällä viranomaisten toiminnan painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn, pitämällä luottamus sisäisen turvallisuuden toimijoihin korkeana kaikissa väestöryhmissä ja turvaamalla hätätilanteessa avunsaanti nopeasti koko maassa.

– Vahva turvallisuuden kokemus arjessa kantaa myös kriisien kohdatessa. Turvallisuusongelmien juurisyihin on vaikutettava tehokkaasti myös laajassa yhteistyössä ja myös muilla kuin turvallisuusviranomaisten toimilla. Meidän on ehkäistävä ylisukupolvista huono-osaisuutta ja vahvistettava erityisesti niiden ihmisten turvallisuuden tunnetta, joiden asiat eivät ole hyvin. Näin lisääntyy yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien kokema turvallisuus ja tämä vahvistaa myös laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta, Ohisalo sanoo ministeriön tiedotteessa.

Turvallisuusviranomaisilla nähdään olevan ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa.

Niiden toiminnalla varmistetaan, että ihmiset voivat luottaa yhteiskunnan apuun vakavimpien tilanteiden kohdatessa. Korkean sisäisen turvallisuuden nähdään rakentavan osaltaan yhteiskuntarauhaa.

Turvallisuusviranomaisten ja oikeudenhoidon palvelut tulee tuottaa niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun koko maassa nopeasti ja yhdenvertaisesti. Palveluilla vähennetään ihmisryhmien välistä eriarvoisuutta turvallisuudessa. Tämän todetaan edellyttävän riittävää henkilöstöä ja kalustoa sekä toimivaa moniviranomaisyhteistyötä.

Turvallisuustarkastelu ulottuu vuoteen 2030

Selonteossa tarkastellaan sisäisen turvallisuuden kehittymistä ja kehittämistä suhteessa siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan odotetaan muuttuvan osana Eurooppaa ja kansainvälistä yhteisöä. Selonteon tulevaisuustarkastelu ulottuu vuoteen 2030 asti.

Viranomaistoiminnassa on tunnistettu useita kehittämiskohteita, joihin vastaaminen vuoteen 2030 mennessä on tärkeää Suomen ja Suomessa olevien ihmisten turvallisuuden takaamiseksi. Selonteon mukaan esimerkiksi poliisin riittävä läsnäolo ja hälytysvaste kaikkialla tarkoittaisi arviolta 8 200 poliisia vuonna 2030.

Ministeriöiden arvion mukaan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon eri tarpeisiin vastaaminen ja riittävien palveluiden turvaaminen tarkoittaisi pysyvän rahoituksen tasokorotusta noin 10 prosentilla vuoden 2020 kehystasosta vuoteen 2030 mennessä, jos valtiontaloudelliset edellytykset sallivat.

Selonteon valmisteluun ovat osallistuneet eri ministeriöt ja viranomaiset ja siinä on kuultu laajasti myös muita toimijoita.

Valmistelussa on otettu huomioon myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä valmisteilla oleva puolustusselonteko.