Kotouttamispolitiikan nähdään toimineen melko kehnosti ja valiokunta kehottaakin ryhtymään asiassa laajoihin toimiin.

Lue lisää: ”Kotouttamistoiminta on heikommassa hapessa kuin on luultu” – eduskunnan tarkastusvaliokunta vaatii isoa muutosta kotouttamiseen

Valiokunnan mukaan kotouttaminen on ollut Suomessa hidasta. Sitä pitäisikin nopeuttaa ja toimien pitäisi olla tehokkaita heti vastaanottokeskukseen saapumisesta lähtien.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) yhtyy siihen, ettei kotouttaminen suju tällä hetkellä riittävän nopeasti.
Työllistämistoimiin pääsy kestää pitkään.

Mykkäsen mukaan monia auttaisi palkkatuki. Esimerkiksi jokaiselle kansainvälisen suojelun oleskeluluvan saavalle työikäiselle annettaisiin suoraan palkkatuki määräaikaisesti pariksi vuodeksi. Se voisi vastata 50–60 prosenttia palkkauskustannuksista.

Tarkastusvaliokunnan mukaan myös kielikoulutus takkuaa. Kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason suomessa tai ruotsissa saavuttaa vain vajaa 35 % koulutuksen päättäneistä.

Mykkäsen mukaan tähän on vaikeaa keksiä mitään taikatikkua.

– Minä uskon siihen, että moni 65 %:sta, jotka eivät ole riittävää tasoa löytäneet, oppisivat kielen paremmin työssä tai ihmisten kesken.

SDP:n kansanedustajan Eero Heinäluoman vetämä tarkastusvaliokunta katsoo myös, että kotouttamiskoulutus on hallinnollisesti kehnosti järjestettyä. Valiokunta siirtäisi vastuuta valtiolta kunnille ja kolmannen sektorin järjestöille sekä vapaaehtoiselle sivistystyölle.

– Minusta meillä on ollut vähän sitäkin ongelmaa, että TE-toimistoissa, jotka tätä ovat pääasiassa pyörittäneet, tämä on ollut sellainen marginaaliasia, vaikka loppujen lopuksi seuraavan kymmenen vuoden aikana ulkomaalaisten työllistyminen on ihan strateginen kysymys siihen, onko meillä työvoimaa tarpeeksi vai ei, Mykkänen sanoo.

Tälläkin hetkellä on mahdollista alentaa vastaanottorahaa, jos turvapaikanhakija ei osallistu vastaanottokeskuksen koulutukseen suomalaisesta yhteiskunnasta. Tätä ei kuitenkaan juuri käytetä. Valiokunta vaatii asiaan muutosta. Samoilla linjoilla on Mykkänen, jonka rooteliin asia myös hallinnollisesti kuuluu.

Asiaa on Mykkäsen mukaan juuri tänään käyty läpi. Ministeri kertoo, että Maahanmuuttoviraston ylijohtaja on luvannut ohjeistaa asiasta.

– Tämä talvena me teemme ryhtiliikkeen tässä. Se koskee sekä suomalaisen yhteiskunnan peruskursseille osallistumista ja arvojen omaksumista sekä toisaalta myös opiskeluvelvoitetta. Ihan peruslähtökohta on kursseille osallistuminen ja sitten pitää myös pystyä aidosti edellyttämään, että saadaan tuloksia.

Mykkänen sanoo myös, että vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoilla on työvelvoite ja sitä voidaan vastaanottorahassa sanktioida.

– Lähtökohtaisesti 10 prosentin leikkaus on päälähtökohta. Tietyin edellytyksin voidaan tehdä vielä lisäleikkaus. Toki siinä ikään kuin suojaosa on valtaosa siitä, mutta kyllä se tuntuu. Siitä annetaan nyt ohje, Mykkänen kertaa järjestelmää.

Kai Mykkänen pohtii myös sosiaaliturvan porrastamista.

– Minusta meidän pitäisi miettiä sitä, että meillä olisi parin ensimmäisen vuoden aikana kotoutumiselle kotoutumisturva, joka olisi ehkä vaativampi vastikkeellisuuden suhteen ja sitten myöskin toisaalta kannustaisi työharjoitteluun ja opiskeluun… Minusta on sääli, että siihen ei ole oikein päästy kiinni. Ehkä perustuslaillisesti helpompi tie on se, että palkkatukiseteli niitattaisiin oleskeluluvan kylkeen. Silloin varmistettaisiin, että tehdään kaikkemme, että ensimmäisinä vuosina pääsee jo työhön kiinni, Mykkänen sanoo.