Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola kertoo Demokraatille, että on viestinyt asiasta valtioneuvostolle, tarkemmin sote-uudistuksen ylimmälle virkamiehelle, hallintopolitiikan alivaltiosihteerille Päivi Nergille valtiovarainministeriöön.

Paavolan viestissä esitetään, että valtioneuvosto selvittäisi, miten vastineen antaminen sopii tässä tapauksessa perustuslain pykälään, joka koskee täydentävää esitystä sekä tämän pykälän perusteluihin.

– Perusteluissa sanotaan, että jos tehdään merkittäviä muutoksia, pitäisi arvioida, riittääkö vastine vai pitääkö olla täydentävä esitys. Uskoisin, että oikeuskanslerin puolelta otetaan asiaan kantaa, Paavola sanoo.

Onko tätä syytä epäillä?

– Ei välttämättä, mutta varmistamme, että tällaiset asiat otetaan huomioon. Huolehdimme, että prosessi on kunnossa.

Asian vakavuudesta tai merkittävyydestä siinä, että eduskunnasta on oltu valtioneuvostoon yhteydessä kertonee jotain se, ettei Paavola ole aiemmin vastaaviin toimiin ryhtynyt.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen toteaa, että on vakiintunut käytäntö, että lakiehdotuksiin tehdään korjauksia ministereiden vastineiden pohjalta. Jos täydentävää esitystä ei anneta, valtioneuvoston yleisistunto ja eduskunnan lähetekeskustelu tulee sivuutetuksi. Kyse on siis siitä, milloin vastine riittää. Lähtökohtaisesti vastineissa käsitellään pieniä lakiteknisiä korjauksia.

– Joskus on suurempia. On käyty keskustelua, kuinka mittavista muutoksista on kyse, hän kertoo.

Tuovinen toteaa, että hallitus on antanut maakuntauudistuksen ykkösvaiheen lakipakettiin kolme täydentävää esitystä oma-aloitteisesti.

– Ilmeisesti ne on katsottu merkitykseltään niin suureksi. Valinnanvapauden osalta aiheuttaa pohdintoja nimenomaan se, kuinka perustavanlaatuisia muutokset ovat… Kun joudutaan muuttamaan rahoitusmallia ja samoin asiakassuunnitelmaa, ne ovat sisällöllisesti aika huomattavia asioita siinä kokonaisuudessa, Tuovinen nostaa esiin ja perustelee eduskunnan toimintaa.

Hänen mielestään aivan tavanomaisia valinnanvapausvastineeseen tulevat asiat eivät olisi mittaluokaltaan.

– Minun ei oikeastaan tarvitse ottaa siihen kantaan. Tämä ratkaisun tekeminen ei kuulu minulle sen enempää, hän painottaa.

– Tämä kuuluu valtioneuvoston puolelle harkittavaksi tämä asia. Pääsihteeri on ollut yhtedessä valtioneuvostoon virkamiehin. Me emme ohjeista valtioneuvostoa, vaan on kiinnitetty huomiota. Pyydämme, että valtioneuvosto tekee tämän arvion. Meidän ajatus on, että he konsultoivat esimerkiksi oikeuskansleria, joka valvoo valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta, Tuovinen sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilen STT:lle, että vastine etenee, mutta oikeuskanslerinviraston kanssa varmistetaan vielä oikeudellista pohjaa.

– Ei pitä tulkita, että tässä olisi mitään dramatiikkaa, oikeuskanslerinvirastohan on hallituksen lainsäädäntötyön tuki, Saarikko lausui.

Nyt kuitenkin näyttäisi siltä, että oikeuskanslerin kanssa saatetaan käydä hyvinkin perustavanlaatuista pohdintaa siitä, riittääkö hallitukselta vastine, vai pitäisikö antaa täydentävä esitys ja käydä mahdollinen uusi lausuntokierroskin.

Samalla kyse saattaa olla myös yleisestä perustuslaillisesta pohdinnasta, kuinka isoja asioita ylipäänsä on mahdollista viedä läpi niin, etteivät ne tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn.

Asiaan liittynee myös keskustelu siitä, voiko hallitus julkistaa vastineen vai jäisikö se sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyn ajaksi salaiseksi. Saarikko sanoi eilen Demokraatille selvittävänsä muotoseikat, voisiko hallitus julkistaa vastineen.

Oikeuskanslerinvirastosta asian päällä on ilmeisesti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen. Demokraatti ei ole toistaiseksi tavoittanut Puumalaista, jonka kerrotaan olevan tänään vapailla oman väitöstilaisuutensa vuoksi.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman totesi eilen Helsingin Sanomille, että hallituksen pitäisi tuoda valinnanvapauslakiin tehtävät lakimuutokset eduskuntaan täydentävänä esityksenä eikä vastineena.

Vaatimustaan Lindtman perusteli avoimuuden tarpeella. Lindtmanin mukaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset ovat myös sen verran isoja, että niistä tarvitaan vaikutusarviot. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan esittämät muutostarpeet maakuntien rahoitukseen ovat liian suuria, jotta ne voisi hoitaa vastineella.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi puolestaan lehdelle, että hallitus on ottanut lähtökohdakseen toteuttaa muutokset vastineen muodossa, koska perustuslakivaliokunnan lausunto antaa tähän mahdollisuuden.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan hallituksen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle valmistelema vastine olisi muodollisesti valtioneuvoston vastine. Sen antaa sosiaali- ja terveysministeriö ja näin ollen sitä ei pyöritetä valtioneuvoston istunnon kautta. Sosiaali- ja terveysministeriön vastineen asiat puolestaan linjaa hallituksen reformiministerityöryhmä. Sekä Saarikko että Varhila ovat kertoneet, että vastine valmistuisi loppuviikosta, Varhilan mukaan saattaa mennä perjantaihin.