17.1.2018 07:40 ・ Päivitetty: 16.8.2018 06:45
Sivistyksen alasajo jatkuu – lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys
Määrittelemme varmasti kaikki sivistyksen hieman eri tavoin, mutta minun mielestäni sivistys on ainakin kasvatuksen ja koulutuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta.
Suomalaisen sivistyksen perusta on koulutusjärjestelmämme sekä hyvä lukutaito.
PISA-tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt kaikissa PISA-tutkimuksissa ja eniten sellaisilla nuorilla, jotka tulevat kaikkein huono-osaisimmista perheistä. Joka kymmenes nuori ei tavoita lukutaidon minimitasoa, kun peruskoulu päättyy. Ammattioppilaitoksissa opettajan pitää lukea suomenkielisille opiskelijoille tehtävänantoja ääneen tallenteiksi, koska opiskelijat eivät enää ymmärrä kirjoitettua tekstiä.
Uskokaa tai älkää, mutta lukutaito ei ole enää yhteiskunnassamme itsestäänselvä asia.
On hienoa, että opetusministerimme on asettanut kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen ja että foorumille annetaan toimintaansa miljoonan euron määräraha. Foorumin tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. Mutta riittääkö tämä yksi projekti ja miljoona euroa, kun pelkästään tällä hallituskaudella koulutuksesta viedään lähes kolme miljardia?
Sivistystä on myös kielitaito ja toisten kulttuurien ymmärrys, se luo avarakatseisuutta. Totuus on kuitenkin se, että kielivarantomme yksipuolistuu, vaikka maailma ympärillämme kansainvälistyy. Ruotsin kielen pakollisuus yo-kirjoituksissa poistui vuonna 2005. Jotkut halusivat silloin uskoa, että halu opiskella muita kieliä lisääntyisi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.
Nuorten kielitaito on yksipuolistunut.
Ylioppilastutkintolautakunnan tilastojen mukaan vuodesta 2007 vuoteen 2016 lähes kaikkien kielien kirjoittaminen on vähentynyt: lyhyen saksan ja ranskan kirjoittaneiden määrä on noin 60 %, pitkän saksan ja keskipitkän ruotsin kirjoittaneiden lähes 70 %.
Uudessa korkeakouluvisiossa tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Vuosi sitten Helsingin Yliopisto irtisanoi 370 henkilöä, Aalto 180, Itä-Suomen Yliopisto 55, lista jatkuu. Ammattikorkeakouluista on vuosien 2011 ja 2016 välillä vähennetty työntekijöistä noin 17 prosenttia. Opiskelijat ovat huolissaan, saavatko he ohjausta ja onko kursseilla opettajia. Jos nuorten osaamisen tasoa halutaan nostaa, korkeakoulujen henkilöstökehitys ei voi jatkua tällaisena.
Sivistys ei synny projekteissa, juhlapuheissa eikä yksittäisissä kärkihankkeissa, vaan pitkäjänteisellä systemaattisella työllä. Sen tekemiseen tarvitaan rahaa, opetusta ja opettajia kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoihin.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.