Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka ja Suomi ohjaa kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.

Hallituksen Afrikka-painopiste nousi voimakkaasti esiin tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa tänään. Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää tärkeänä, että niin Suomi kuin Euroopan maat lisäävät apuaan Afrikalle yhteistyössä ja kumppanuudessa Afrikan unionin kanssa. 

Rinne aikoo edistää asiaa myös EU:n puheenjohtajuuskaudellamme. Hallituksessa kehityspolitiikasta vastaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

– Eurooppalaisilta kollegoilta on tullut lämmin vastaanotto sille, että Suomi nostaa Afrikan merkityksen. Toki me haluamme nostaa arktista aluetta ja myös pohjoista ulottuvuutta, mikä on sitä työtä, jota jo Lipposen hallitus ja Lipponen (sd.) pääministerinä ajoi.

Skinnari nostaa esiin myös kehitysyhteistyön yhteyden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. 

– Kaikki se, mitä Suomi tekee maailmalla ja kotimaassa, sen pitää olla yhteinen kokonaisuus. Tämä koskee myös kauppaa eli viennin edistämistä… Se on myös hallitusohjelman vahva viesti, että katsomme yli toimialarajojen.

Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi rajusti ulkoministeriön myöntämästä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta.

– Tulemme ottamaan kansalaisjärjestöt mukaan, lisäämään heidän resursseja. Samaan aikaan haluamme, että suomalainen elinkeinoelämä on tässä (kehitysyhteistyössä) tiiviisti mukana, Ville Skinnari toteaa.

– Kyllähän tässä nyt on hallitusohjelmassa kirjattu muun muassa se, että katsomme myös kehitysyhteistyön vaikuttavuuden periaatteita. Priorisointi on yksi iso osa tätä, tarvitaan vaikuttavuutta ja modernia tapaa tehdä kehitysyhteistyötä.

Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä. Tällä varmistetaan Teollisen yhteistyön rahasto Finnfundin toimintaedellytykset ja jatketaan finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.

Kehitysyhteistyössä Suomen painopistealueet ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitys maiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö mukaan lukien metsitys.

– Nyt on ihan selvää, että jos katsotaan tiekarttaa vuoteen 2030, tarvitsemme erilaisia instrumentteja ja eri alojen yhteistyötä, Skinnari sanoo.

Hän painottaa, että niin kehitysyhteistyössä kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on olennaista pitkäjänteisyys. Tällä vaalikaudella kehityspolitiikassa on ministerin mukaan päästävä eroon poukkoilevuudesta ennustettavalle jatkuvuuden tielle.

– Sitä me lähdemme nyt tekemään.