– Poliitikon pitää olla jotakin mieltä, muuten politiikassa ei ole mitään mieltä. Lipposella oli ja on sekä mielipiteitä että tekoja. Oikeita ja vääriä. Niin kuin politiikassa aina. Paavo Lipponen oli pääministeri 2003 vaalien aikaan, kun minusta tuli kansanedustaja. Ne puheenjohtajatentit olivat ikimuistoiset, Soini muistelee.

Vaalien jälkeen Lipposesta tuli eduskunnan puhemies.

– Arvostukseni Lipposta kohtaan ihmisenä nousi uuteen kategoriaan. Hän oli tarpeeksi iso ja inhimillinen, ettei hän kukistanut Tony Halmetta, joka oli omasta toiminnastaan johtuen joutunut monenlaisiin vaikeuksiin, Soini kirjoittaa.

Soini kertoo, että hänen ollessa ulkoministeri Lipponen kävi hänen luonaan vuosittain.

– Hänellä oli aina rakentavaa ja aloitteellista asiaa. Erityisesti lempiaiheeseensa Euroopan Unionin Pohjoisen ulottovuuden tiimoilta.

– Lipponen on sanankäyttäjä, taitava politiikan suolaaja. Politiikkaa tehdään sanoilla ja teoilla, persoonalla. Onnea Paavo, tasavuosista. Sinun kanssa on ollut ilo taistella, työskennellä, keskustella ja kahvitella. Siunausta, Soini päättää.