Ajat ovat muuttuneet. Perussuomalaisten tarina sinisistä Juudaksista meni kentällä kybällä läpi. Siniset lytättiin maan rakoon. Tuskin koskaan enää nousevat.

Samaan aikaan Halla-ahon ottaessa vallan perussuomalaisia alkoi yhä enemmän määrittää maahanmuuttovastaisuus. Se on käytännössä ainoa teema, mikä puolueella on.

Soinilainen EU:n ja eliitinvastaisuus, eräänlainen pehmopopulismi, joka elätteli maahanmuuttovastaisuutta vain siivellään, ei enää toimi. Se on Suomessa ainakin toistaiseksi kuollut.

Soinin mukaan populismia voi olla erilaista. Ehkä ennen saattoikin olla. Mutta onko enää vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen? Pakolaiskriisi haaleni, mutta henkisesti se tuntuu jääneen vahvasti Euroopan ylle. Ja siitä syystä populismi voi juuri nyt aika hyvin.

Sitä, on nykypäivänä erilaista populismia, kannattaa miettiä esimerkiksi pohtimalla oikeistopopulististen puolueiden asemaa niin, että ottaisi puolueiden agendalta pois maahanmuuton. Voi kysyä, kuinka monen eurooppalaisen puolueen kannatus huitelisi tällöin kaksinumeroisissa lukemissa?

Voisiko esimerkiksi vain ilmastonmuutoksen kieltävä, Yleä, tiedettä ja kasvissyöntiä vastustava populistinen puolue ilman maahanmuuttovastaisuutta pärjätä Suomessa. Tuskin. Niinpä perussuomalaiset ja moni muu populistinen puolue on loppupeleissä ja pohjimmiltaan tällä hetkellä yhden asian puolue – vaikka kuinka muilla aiheilla puolue kuorruttelisi. Ennen oli paljolti toisin, kun Soini keksi hokemiaan tyyliin Missä EU, siellä ongelma.

Onko nykyinen lähinnä maahanmuuttoon keskittyvä populismi sitten vaarallisempaa kuin aikansa soinilainen pehmeämpi slogan-populismi. Toki. Nyt kyse on entistä enemmän perimmiltään muun muassa ihmisoikeuksista, ei enää vain pääosin EU- ja eliitinvastaisuudesta.

Soini elätti maahanmuuttovastaista siipeä tietoisesti puolueessaan saadakseen lisää valtaa. Hänellä saattaa olla tästä huono omatunto, vaikka ripilläkin on käyty. Omaatuntoa kuitenkin lievittänee huomattavasti se, että maahanmuuttovastainen populismi olisi joka tapauksessa rantautunut Suomeen ilman Soiniakin. Saavuttihan se myös muut eurooppalaiset maat ja Pohjoismaat. Ilmiön kanssa onkin tietyssä mielessä elettävä, sitä on purettava ja pureksittava – ja vaikkei sitä pidä hyväksyä, demonisointi pelaa vain populistin pussiin. On puhuttava vakavasti, mutta asiallisesti.

Soini kehotteli tänää muita puolueita yksinkertaistamaan viestiään ja ennusti populismille hyviä aikoja jatkossakin. Voihan näin olla, mutta politiikan syklissä voi käydä myös niin, että pelkät yksinkertaiset viestit eivät pitkälle kanna. Poliittiset tuulet voivat myös tässä mielessä kääntyä. Ja jos eivät käännykään, ainakin maailma pysyy monimutkaisena.

Populismin asiantuntija Soini kiistatta on. Siksi on erinomaista, että hän kirjoitti asiaa käsittelevän kirjan ja puhui tänään ilmiöstä kiinnostavasti. Toivottavasti hän pysyy julkisessa keskustelussa jatkossakin mukana.

Soini voi myös auttaa purkamaan osin rakentamaansa pommia. Populismin logiikka on hänellä verisuonissa. Tänään tuntui, että tällainen konsultin tehtävä saattaisi Soinia hiukan syyhyttääkin.

Tiedotustilaisuudessaan Soini moitti politiikan toimittajia, jotka eivät tiedä asioita ja kirjoittavat sen vuoksi kommentin. Sori siis tästä.