Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

28.3.2022 11:50 ・ Päivitetty: 29.3.2022 06:36

Solidaarisuus on uusi musta

24.2.2022 maailma muuttui. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja lähes 80 rauhan vuoden jälkeen Euroopassa on sota. Miljoonat ihmiset ovat lähteneet kotoaan ja iso osa heistä on paennut Ukrainasta ympäri Eurooppaa. Valtaosa pakolaisista on naisia ja lapsia.

Sanna Halonen

SDP:n kaupunginvaltuutettu, Vaasa

Sota ei edennyt Venäjän hallinnon näkökulmasta odotetusti. Päivästoin. Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan. Euroopan Putin-mielinen äärioikeistosiipikin on ollut vaisu. Euroopan neutraaleimmat valtiot, Sveitsi ja Ruotsi mukaan lukien, ovat tuominneet jyrkästi Venäjän sotatoimet. EU ja muu länsi ovat aloittaneet ankarat taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan. Suomen ja Ruotsin yleinen mielipide puolustusliitto NATO:sta on muuttunut nopeasti myönteiseksi. NATO on tiivistänyt rivinsä.

Ja mitä tekee Ukraina? Presidentti Zelenskyin johdolla maa on noussut lähes koko maailman seuraamaksi ja tukemaksi valtioksi. Ukraina puolustaa sitkeästi ja voimakkaasti vapauttaan ja demokratiaa tavalla, johon Venäjän hallinto ei osannut millään tavalla varautua.

Suomalaisten sympatia ja auttamishalu on nyt erittäin korkealla. Me osaamme samaistua sisukkaaseen Ukrainaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, sillä tilanne tuo väkisinkin mieleen talvisodan. Tuhannet ja taas tuhannet evakot joutuivat lähtemään kotoaan ja asettuivat eri puolille Suomea aloittamaan uutta elämää.

Suomalaiset yksityishenkilöt, yritykset, kaupungit ja valtio ovat lahjoittaneet miljoonia rahana, hyödykkeinä ja sotatarvikkeina Ukrainaan. Sota koskettaa ja se on lähellä. Tuhannet suomalaiset ovat myös tarjonneet kotiaan ukrainalaisten perheiden majoittamista varten. Osa jakaa tietoa ja ottaa kantaa. Monet kokevat tarvetta tehdä edes jotain ukrainalaisten hyväksi.

Solidaarisuus on suomalaisissa sisäänrakennettuna. Pidämme äärettömän tärkeänä oikeudenmukaisuutta, vapautta ja demokratian vaalimista. Tosi paikan tullen kaikista suomalaisista löytyy auttamisen halua. Nämä arvot ovat myös sosialidemokratian ydintä.

Halu auttaa tuo mukanaan myös vastuun. Kunkin tulisi miettiä tarkkaan, mikä on se tapa, jolla voisi parhaiten auttaa. Turvapaikanhakijoiden majoittaminen omaan kotiinsa muutamaksi viikoksi on eri asia, kuin majoittaminen esimerkiksi vuodeksi. Kaikki me toivomme sodan nopeaa päättymistä, mutta meidän täytyy varautua myös siihen, että kriisi voi pahimmassa tapauksessa pitkittyä. Jossain vaiheessa kotimajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat voivat joutua hakeutumaan vastaanottokeskukseen, kun majoittajat huomaavat, että kotimajoitus ei välttämättä olekaan niin suoraviivaista. Ja jos lähimmän vastaanottokeskuksen paikkamäärä on täynnä, voivat turvapaikanhakijat joutua muuttamaan toiselle puolelle Suomea vapaiden vastaanottokeskuspaikkojen perässä.

On tärkeää pitää mielessä myös solidaarisuus Suomessa asuvia venäjänkielisiä kohtaan. He eivät ole millään tavalla syyllisiä Venäjän hallinnon hirmutekoihin. Moni Suomessa asuva venäläinen tai venäjänkielinen tuomitsee Kremlin toimet erittäin jyrkästi. On hyvä muistaa, että iso osa Ukrainan pakolaisista, erityisesti itä-Ukrainan alueilta tulleet, puhuvat venäjää äidinkielenään. Viimeinen asia mitä he nyt tarvitsevat on syrjintää kielensä perusteella.

Monet ukrainalaiset haaveilevat nyt nopeasta paluusta kotimaahansa. Mikäli sota pitkittyy, voivat ukrainalaiset joutua rakentamaan elämänsä Suomeen ja monilla heistä saattaa olla vaikeuksia löytää töitä englannin ja suomen kielen taidon puutteen vuoksi. Koulu- ja päiväkotipaikkoja tarvitaan lisää ukrainalaisille lapsille. Perheenyhdistämisiin voidaan joutua ryhtymään. Voi kestää aikaa, ennen kuin ukrainalaiset kotoutuvat Suomeen.

Meidän tehtävämme on huolehtia, ettei suomalaisten solidaarisuus kuihdu, jos kriisi pitkittyy. Loppujen lopuksi solidaarisuus on se kantava voima, joka tekee yhteiskunnasta vapaan ja onnellisen.

 

Kirjoittaja on sosiaaliohjaaja ja kaupunginvaltuutettu Vaasasta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU