Sota ei edennyt Venäjän hallinnon näkökulmasta odotetusti. Päivästoin. Eurooppa on yhtenäisempi kuin koskaan. Euroopan Putin-mielinen äärioikeistosiipikin on ollut vaisu. Euroopan neutraaleimmat valtiot, Sveitsi ja Ruotsi mukaan lukien, ovat tuominneet jyrkästi Venäjän sotatoimet. EU ja muu länsi ovat aloittaneet ankarat taloudelliset pakotteet Venäjää vastaan. Suomen ja Ruotsin yleinen mielipide puolustusliitto NATO:sta on muuttunut nopeasti myönteiseksi. NATO on tiivistänyt rivinsä.

Ja mitä tekee Ukraina? Presidentti Zelenskyin johdolla maa on noussut lähes koko maailman seuraamaksi ja tukemaksi valtioksi. Ukraina puolustaa sitkeästi ja voimakkaasti vapauttaan ja demokratiaa tavalla, johon Venäjän hallinto ei osannut millään tavalla varautua.

Suomalaisten sympatia ja auttamishalu on nyt erittäin korkealla. Me osaamme samaistua sisukkaaseen Ukrainaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, sillä tilanne tuo väkisinkin mieleen talvisodan. Tuhannet ja taas tuhannet evakot joutuivat lähtemään kotoaan ja asettuivat eri puolille Suomea aloittamaan uutta elämää.

Solidaarisuus on suomalaisissa sisäänrakennettuna. Pidämme äärettömän tärkeänä oikeudenmukaisuutta, vapautta ja demokratian vaalimista. Tosi paikan tullen kaikista suomalaisista löytyy auttamisen halua. Nämä arvot ovat myös sosialidemokratian ydintä.

Halu auttaa tuo mukanaan myös vastuun. Kunkin tulisi miettiä tarkkaan, mikä on se tapa, jolla voisi parhaiten auttaa. Turvapaikanhakijoiden majoittaminen omaan kotiinsa muutamaksi viikoksi on eri asia, kuin majoittaminen esimerkiksi vuodeksi. Kaikki me toivomme sodan nopeaa päättymistä, mutta meidän täytyy varautua myös siihen, että kriisi voi pahimmassa tapauksessa pitkittyä. Jossain vaiheessa kotimajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat voivat joutua hakeutumaan vastaanottokeskukseen, kun majoittajat huomaavat, että kotimajoitus ei välttämättä olekaan niin suoraviivaista. Ja jos lähimmän vastaanottokeskuksen paikkamäärä on täynnä, voivat turvapaikanhakijat joutua muuttamaan toiselle puolelle Suomea vapaiden vastaanottokeskuspaikkojen perässä.

On tärkeää pitää mielessä myös solidaarisuus Suomessa asuvia venäjänkielisiä kohtaan. He eivät ole millään tavalla syyllisiä Venäjän hallinnon hirmutekoihin. Moni Suomessa asuva venäläinen tai venäjänkielinen tuomitsee Kremlin toimet erittäin jyrkästi. On hyvä muistaa, että iso osa Ukrainan pakolaisista, erityisesti itä-Ukrainan alueilta tulleet, puhuvat venäjää äidinkielenään. Viimeinen asia mitä he nyt tarvitsevat on syrjintää kielensä perusteella.

Monet ukrainalaiset haaveilevat nyt nopeasta paluusta kotimaahansa. Mikäli sota pitkittyy, voivat ukrainalaiset joutua rakentamaan elämänsä Suomeen ja monilla heistä saattaa olla vaikeuksia löytää töitä englannin ja suomen kielen taidon puutteen vuoksi. Koulu- ja päiväkotipaikkoja tarvitaan lisää ukrainalaisille lapsille. Perheenyhdistämisiin voidaan joutua ryhtymään. Voi kestää aikaa, ennen kuin ukrainalaiset kotoutuvat Suomeen.

Meidän tehtävämme on huolehtia, ettei suomalaisten solidaarisuus kuihdu, jos kriisi pitkittyy. Loppujen lopuksi solidaarisuus on se kantava voima, joka tekee yhteiskunnasta vapaan ja onnellisen.

Kirjoittaja on sosiaaliohjaaja ja kaupunginvaltuutettu Vaasasta.