Kansanedustaja sanoo tilastojen kertovan huolestuttavaa viestiä erityisesti nuorten sairauspoissaolojen määrän kasvusta sekä poissaolojen pitkittymisestä. Erityisen huolestuttava tilanne on Mäkisalo-Ropposen mukaan varhaiskasvatuksessa.

– Olen itsekin jutellut monen kokeneen sote-alan työntekijän kanssa siitä, että nyt ei enää jaksa. Kaikkein eniten alan ammattilaisia tuntuu kuormittavan todellisuuden ja ammatti-identiteetin välinen ristiriita. Kun ammattietiikka on jatkuvasti koetuksella sen takia, ettei pysty tekemään työtä niin hyvin kuin haluaisi, alkaa tulemaan sekä psyykkistä että fyysistä oireilua, Mäkisalo-Ropponen sanoo tiedotteessa.

Kevan tilastot kertovat, että viime vuonna kunta-alalla työkyvyttömyydestä aiheutui noin 1,15 miljardin euron välittömät kustannukset, joista sairauspoissaolojen osuus oli 62 prosenttia. Kustannuksista puolet aiheutui pitkistä yli 30 päivän poissaoloista, vaikka niitä oli vain alle kymmenesosalla henkilöstöstä.

– Työ pitää olla suunniteltu niin, että työntekijä jaksaa sitä tehdä ja kokea myös työniloa. Ihmisläheisissä ammateissa tämä on myös laadukkaan toiminnan takaaja. Pitkät poissaolot aiheuttavat myös suuria kustannuksia ja ne ennakoivat usein pysyvämpää työkyvyttömyyttä, hän jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä ohjelma sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Asiaan perehtyvä työryhmä valmistelee osana työtään keinoja työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin parantamiseen, Mäkisalo-Ropponen kertoo.

– Työryhmältä tulisi saada mahdollisimman pian konkreettisia toimia tähän sekä saada ne nopeasti käytäntöön, jotta pystymme vastaamaan tähän merkittävään haasteeseen, hän vaatii.