Sosialidemokraatit kirjastojen ja Rahulan koulun puolesta – ”Tyytyväiset ihmiset ovat parasta mainosta Mikkelille”

Mikkelissä keskusteluttavat parhaillaan niin koulu- kuin kirjastoverkko. Kaupungin talouden tasapainottamistyöryhmä on esittänyt säästösyistä lakkautettavaksi sekä Lähemäen että Kalevankankaan kirjastoja. Säästötoimien kohteeksi on joutumassa myös Rahulan koulu.

Mikkelin sosialidemokraatit ry kävi jäsenkokouksessaan vilkasta keskustelua säästötoimista, eikä kannata kirjastojen ja Rahulan koulun lakkauttamista. Mikkelin sosialidemokraattien mielestä säästö on vähäinen, mutta haitta asukkaille ja koululaisille suuri.

–Uudet opetussuunnitelmat on juuri otettu käyttöön ja kirjastojen toiminnot ovat olennainen osa nykyaikaista opetusta. Lähikirjastot ovat tärkeitä myös asukkaiden peruspalveluna, Mikkelin sosialidemokraatit painottavat.

Mikkelin sosialidemokraatit muistuttavat, että edellisten koululakkautusten säästöjä ei ole pystytty osoittamaan ja nytkin on kyse pienestä summasta, joka on lähinnä kiinteistön sisäinen vuokra.

–Tuolla summalla ei ole merkitystä kaupungin talouteen, mutta sen sijaan asukkaiden ja koululaisten palveluihin päätös vaikuttaa olennaisesti.

Mikkelin sosialidemokraatit pitävät ensiarvoisen tärkeänä, että Mikkeli tunnetaan ihmisystävällisenä, luotettavana ja turvallisena kotikaupunkina kaikille asukkaille. Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat demareiden mielestä tärkeä osa kaupungin mainetta ja menestystä sekä uusien asukkaiden houkuttelua.

– Tyytyväiset ihmiset ovat parasta mainosta Mikkelille, Mikkelin sosialidemokraattien puheenjohtaja Jukka Rossi tiivistää.

Keskustelua aiheesta

SDP:n Taavitsainen vaatii lakimuutoksella lyhempiä koulumatkoja

Kansanedustaja Satu Taavitsainen.

SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen jätti lapsen oikeuksien päivänä 20.11. lakialoitteen koululaisten päivittäisen koulumatkan lyhentämiseksi.

– Nykyisen perusopetuslain mukaan alakoululaisen lapsen päivittäinen edestakainen koulumatka voi kestää jopa 2,5 tuntia ja yläkoululaisen 3 tuntia. Ei ole lasten ja nuorten edun mukaista, että he joutuvat päivittäin istumaan monta tuntia autossa turvavöihin köytettynä, Taavitsainen sanoo.

– Kunnat ovat lakkauttaneet kyläkouluja, kilpailuttaneet ja yhdistelleet kyytejä ja pidentäneet lasten matkustusreittejä. 15 minuutin suora ajomatka venytetään jopa yli tunnin mittaiseksi, sillä kyydit kiemurtelevat pikkuteitä noukkien oppilaita kyytiin, kuvaa Taavitsainen.

Taavitsainen huomauttaa, että lasten ja perheiden kuuleminen ja lapsen edun tarkastelu on laiminlyöty heitä itseään koskevassa asiassa.

– Lasten oikeus leikkiin, harrastamiseen ja vapaa-aikaan on jäänyt vain sivuseikaksi. Tämä pitää muuttaa, hän vaatii.

Asian korjaamiseksi Taavitsainen esittää perusopetuslakia muutettavaksi siten, että alakoululaisen oppilaan päivittäinen koti-koulu-koti koulumatka kyydin odotuksineen voisi kestää enintään 1,5 tuntia ja yläkoululaisen odotuksineen enintään 2 tuntia.

”Voi päätyä bulvaanien kautta vääriin käsiin” – SDP:n Kymäläinen tyrmistyi kiinteistöhuutokaupasta: ”Käsittämätöntä”

Kuva: Kari Hulkko
Suna Kymäläinen.

SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen on tyrmistynyt uutisesta, jossa kerrottiin Senaatti-kiinteistöjen huutokaupasta Rovaniemen Toramolammen luolasta, sotilaskohteiden naapurustosta.

– Käsittämätöntä, että Senaatti myy tämän kaltaisen kohteen, samaan aikaan kun ministeriöissä on valmistelussa strategisten alueiden myynnin rajoittamista valmisteleva lainsäädäntötyö, sanoo Kymäläinen.

– Onko kokonaisturvallisuutta arvioitu, hän kysyy.

– Tämä voi päätyä bulvaanien kautta vääriin käsiin. Etenkin, kun tässäkään tapauksessa ei välttämättä tiedetä, kuka on todellinen omistaja. Suomessa ei vieläkään ymmärretä, miten kohtalokkaita seurauksia näillä kaupoilla pahimmillaan voi olla. Luulin, että pahimman sinisilmäisyyden aika olisi jo ohi, koska hallituskin asiaan puuttui jopa omassa ohjelmassaan, Kymäläinen päättää.

Ville Skinnari Kaakon SDP:n piirikokouksessa: Pienen maan paras työkalu on hyvä koulutusjärjestelmä

Kuva: Markku Lahikainen
Ville Skinnari ja Niina Malm eivät hyväksy Sipilän hallituksen koulutuspolitiikkaa, joka on viemässä myös ammatillista koulutusta rappiolle.

SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari on vihainen maan hallitukselle siitä, mitä se on tehnyt koulutukselle ja osaamiselle. Hän muistuttaa Suomen sukeltaneen dramaattisesti OECD:n koulutus- ja tutkimusvertailuissa.

– SDP ei hyväksy esimerkiksi ammatillisen koulutuksen rappiota. Hallitus vierittää siinä vastuuta yrityksille, mutta nuoret tarvitsevat myös opetusta ja opettajia. Iloinen olen siitä, että puoluehallitus on juuri asettanut työryhmän tekemään SDP:lle pitkän ajan sivistyksen ja koulutuksen toimintaohjelmaa.

Mikkelissä Kaakkois-Suomen demareiden piirikokouksessa puhunut Skinnari korostaa, että pienen maan paras työkalu menestykseen on monipuolinen koulutusjärjestelmä ja sen tuoma osaaminen.

Ihmisen näkökulma kilpailukykyyn

Suomen talous kasvaa jopa 3 prosentin vauhdilla. Ville Skinnarin mukaan tilanne on hyvä mutta haastava SDP:n oppositiopolitiikalle.

– Meidän on korostettava sitä, että kasvun on oltava tasa-arvoista. Noustaksemme vaaleissa suurimmaksi puolueeksi, tarvitsemme tässäkin konkreettisia tekoja ja uskottavia tulevaisuuden näkymiä.

Skinnarin mukaan Sipilän hallituksella on ollut yhteen pääteemoistaan eli kilpailukykyyn vain kapea näkökulma.

– Kilpailukyky on enemmän kuin palkat, siihen kuuluvat oleellisesti myös osaaminen, työvoiman saatavuus, logistiikka, teknologia ja tuottavuus, rahan hinta sekä toki myös työvoima ja palkat.

– SDP:llä on oltava kilpailukykyyn sosialidemokraattisten arvojen mukaisesti ihmisen näkökulma. On korostettava ihmisen osaamista, toimintakykyä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Näin menemme lähelle sosialidemokratia 2.0:aa, uutta sosialidemokratiaa.

Ville Skinnarin mielestä SDP:n pitää puhua ihmisille tavalla, jota he ymmärtävät.

– Nyt keskustellaan paljon esimerkiksi sosiaalisesta ulottuvuudesta. Meidän on osattava purkaa se selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotka avautuvat ihmisille. Kun voitamme seuraavat eduskuntavaalit, meidän on hallitusohjelmassa kirjoitettava auki vaikkapa vaatimus nuorten kolmen kuukauden koulutus-, harjoittelu- tai työpaikkatakuusta. Ilman sitä liian monet syrjäytyvät, erityisesti nuoret miehet.

Osaajat loppuvat teollisuudesta

Huoli koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen nykytilasta huolestutti myös Kaakon piirikokousväkeä. Imatralainen Ovakon pääluottamusmies Niina Malm konkretisoi, mitä Sipilän hallituksen toimet ovat vaikuttaneet jo käytännössä.

– Opiskelupaikkojen ja opettajien vähentämiset näkyvät, samoin Itsenäisen opiskelun reilu lisääminen. Teräs- ja paperitehtaat tarvitsevat perusmetalliosaajia, jotka osaavat myös hitsata. Nyt näin ei ole, homma ei toimi.

Malmin mukaan hallituksen säästöt vaarantavat eläköitymisen lisääntyessä pahasti osaavan työvoiman saatavuuden jatkossakin.

Myös Anna-Kristiina Mikkonen Savonlinnasta ja Raine Lehkonen Mikkelistä korostivat koulutuksen tärkeyttä.

– Seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaistaan koulutuksen tulevaisuus. SDP:n on oltava silloin hallituksessa ja palautettava ammatillisen koulutuksen kilpailukyky, korosti Lehkonen.

Heikki Luukkanen Imatralta toivoi SDP:ltä napakampaa otetta myös ympäristö- ja kulttuuripolitiikkaan.

– Aiemmin SDP oli vahva näissäkin asioissa.

Markku Lahikainen

Demokraatti, Mikkeli

Keskustelua aiheesta

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi Teemu Hirvonen

Mikkelin Anttolassa pidetty Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry:n piirikokous valitsi piirinpuheenjohtajaksi Teemu Hirvosen Savonlinnasta. Hirvonen sai puheenjohtajavaalissa 46 ääntä ja kouvolalainen Joonas Honkimaa 13 ääntä. Puheenjohtajaehdokkaana ollut Vili-Valtteri Virtanen vetäytyi kilvasta esittelypuheenvuoronsa jälkeen.

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Matti Heikkilä Kotkasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jenna Vertanen Ruokolahdelta.

Piirihallitukseen jäseniksi valittiin: Timo Pulkkinen (Savonlinna), Sari Melkko (Kouvola), Markku Aholainen (Mikkeli), Kari Huovila (Pyhtää), Pirkko Rahikainen (Mikkeli), Veikko Hämäläinen (Imatra), Aila Eerola (Kotka), Virpi Torniainen (Lappeenranta), Paula Werning (Kouvola) ja Urpo Kunnasluoto (Kouvola)

Varajäseneksi piirihallitukseen valittiin seuraavassa järjestyksessä: 1. Asko Kokkola (Lappeenranta), 2.Nina Peltonen (Hamina), 3.Heikki Martikainen (Pieksämäki), 4.Pirjo Tella-Pulliainen (Imatra) sekä 5. Minni Kuisma (Kotka)

Kaakkois-Suomen Sosialidemokraatit ry:n piirikokous kantoi huolta muun muassa koulutukseen kohdistetuista kohtuuttomista säästövelvoitteista. Piirikokous ilmaisi myös vahvan tukensa SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haataiselle. Piirikokouksen kannanotto on kokonaisuudessaan luettavissa tästä.

Keskustelua aiheesta

Kaakkois-Suomen nuoret lennähtivät Brysseliin – ”Katsetta avartava kokemus”

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n europarlamentaarikot Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri saivat illallisseuraksi joukon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria.

Muutama viikko sitten joukko nuoria lennähti Kaakkois-Suomesta opintomatkalle Brysseliin. Reissu eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen oli nyt toista kertaa järjestetyn nuorten yhteiskuntakoulun loppuhuipentuma.

Ennen matkaa koulutuskokonaisuudessa oltiin lähes vuoden ajan tutustuttu vaikuttamiseen eri näkökulmista. Oli käyty läpi muun muassa yhteiskunnan arvoja, järjestöjohtamista, viestintää ja esiintymistaitoja. Brysseliin lähdettiin hakemaan ymmärrystä EU-tason päätöksentekoon.

– Nuoria saadaan kyllä politiikkaan mukaan. Oleellinen kysymys on se, mitä meillä on heille tarjota. Itse olen nähnyt tämän koulutuskokonaisuuden yhtenä tärkeänä keinona saada nuoria mukaan ja innostumaan, kertoo Kaakkois-Suomen sosialidemokraattien toiminnanjohtaja, yhteiskuntakoulun ”rehtori” Sanna Koskenranta.

Yhteiskuntakouluun osallistuttiin jokaisesta Kaakkois-Suomen maakunnasta. Joukossa oli niin lukiolaisia, työelämään jo astuneita kuin yliopisto-opiskelijoitakin. Alle kolmekymppisistä koostuvan porukan nuorin täytti koulutuksen aikana 18 vuotta.

– Koulutusjakso ja matka Brysseliin oli katsetta avartava kokemus. Käteen jäi paljon uusia asioita, mutta myös uusia kavereita, lappeenrantalainen Johanna Jäppinen summaa.

Noora Lehto, Johanna Jäppinen, Jemina Viskari ja Camilla Relander reissasivat yhteiskuntakoulun matkassa Brysseliin. (Jutun kuvat Sanna Koskenranta)

Vaikuttaminen ja päättäjät tutuiksi

Reissulla päästiin tutustumaan parlamenttiin, Naton päämajaan, Helsinki EU officeen ja EK:n Brysselin toimistoon. Vierailukohteissa avautuivat niin eurooppalainen lobbauskulttuuri kuin asiat, joihin pyritään vaikuttamaan.

Kukaan matkalle osallistuneista ei aikanaan päässyt äänestämään Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, harva oli tuolloin vielä syntynytkään. Nuoret ovat luonnollisesti eurooppalaisia. Kokemus kuitenkin konkretisoi vaikuttamista ja verkostoitumisen merkitystä.

– Kyllähän täällä käsitellään niin isoja asioita, että ei ihan yhdellä reissulla kaikki avaudu, vaikka mielenkiintoista onkin, pohtii imatralainen Marko Tiihonen.

Yhteiskuntakoulu kokonaisuutena tarjosi nuorille paitsi eri näkökulmia vaikuttamiseen myös mahdollisuuden tutustua päättäjiin. Ensimmäisellä opintojaksolla kuultiin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinnettä, toisella jaksolla saatiin tietoa kuntavaikuttamisesta ja Brysselissä päästiin kilistelemään EU:lle demarimeppien Liisa Jaakonsaaren ja Miapetra Kumpula-Natrin kanssa.

– On ollut mahtavaa tavata tunnettuja poliitikkoja kasvotusten ja kuulla heidän näkemyksiään. Vaikuttaminen ei tunnu niin kaukaiselta, kun päättäjiin pääsee tutustumaan, mikkeliläinen Anni Siiskonen sanoo.

EU-parlamentissa vierailulla Marko Tiihonen, Eerika Soinlahti ja Anni Siiskonen.

Kansainvälisyys kiinnostaa

Nuoret pääsivät matkallansa tutustumaan myös meppien avustajiin, joilta he kuulivat harjoittelu- ja työmahdollisuuksista ulkomailla. 20-vuotiasta kouvolalaista Eerika Soinlahtea ne ja harjoittelijoiden työn sisältö kiinnostivat.

– Kansainvälinen ura on aina kiehtonut itseäni ja opintomatkasta jäi käteen paljon tietoa työ- ja harjoittelumahdollisuuksista, hän summaa.

Myös kotkalaista 18-vuotiasta Aleksi Rantasta ulkomaille lähtö kutkuttaa, mutta samalla huolettaa oma kielitaito.

– Kansainvälinen politiikka kiinnostaisi, mutta vieraat kielet eivät tunnu jäävän päähän, Rantanen kertoo.

Koskenrannan mukaan nuoret saivat kotiinviemisiksi ymmärryksen siitä, ettei maailmalla pärjää verkostoitumalla vain suomalaisten kesken. Samalla heitä kuitenkin kannustettiin uskomaan omiin kykyihinsä – että siitä vain kielitaitoa kartuttamaan!

Koskenrannan mielestä SDP:n tulisi aktiivisemmin näyttää nuorille polkuja, joita pitkin he voivat astella vaikuttamaan kotimaassa ja sen ulkopuolella.

– Kansainvälisyys on yksi nuoria kiinnostava asia ja siihen pitäisi panostaa, hän sanoo.

Repullinen kokemuksia

Sanna Koskenranta kuvailee yhteiskuntakoulun poppoota mahtavaksi. Vaikka useimmille reissu Brysseliin oli ensimmäinen, kulki nuorten joukko Koskenrannan mukaan kaupungin kaduilla kuin kotonaan.

Äkkinäinen voisi kuvitella, että tällaisessa reissussa nuoret viettäisivät asiapitoisten päivien jälkeisen vapaa-ajan tutustumalla paikalliseen yöelämään. Väärin kuvittelisi.

– Nuoret kävivät museoissa, ihastelivat kaupungin vilkkautta ja hienoja rakennuksia, Koskenranta kertoo.

Brysselin lämmin syksy vaihtui kotimaan viileään pakkassäähän, mutta yksi asia lämmittää yhteiskuntakoulun reksin mieltä:

– Koulutukseen osallistuneilla on repussaan nyt uusia kokemuksia ja runsaasti eväitä tuleviin koitoksiin.

Yhteiskuntakoulun juniori Aleksi Rantanen, Anniina Tella ja Inka Laurovuori saivat Brysselistä paljon tietoa kotiinviemisiksi.

Nuoret pääsivät tutustumaan eurooppalaisen päätöksenteon ytimeen.

Yhteiskuntakoululaiset Brysselin syksyssä.

Keskustelua aiheesta