Sekä Yhdysvallat että Venäjä pyrkivät harjoitustoiminnassaan entistä vahvemmin yllätyksellisyyteen, mikä vaikeuttaa toiminnan ennakointia.

Samoin ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat jatkaneet aktiivista toimintaansa Suomessa. Pandemian aiheuttamat liikkumisrajoitukset ovat kuitenkin jossain määrin vaikeuttaneet niiden työskentelyä kentällä. Tietoverkoissa toiminta on ollut sitäkin aktiivisempaa.

–  Ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa ja lähialueilla on jälleen kylmän sodan tasolla, pääesikunnan tiedustelupäällikkö Juha Vauhkonen kirjoittaa katsauksessa.

–  Tämä on osaltaan luonut tarvetta parantaa kansallista tiedustelukykyämme uhkien ennakoivaksi tunnistamiseksi ja päätöksenteon perustaksi, Vauhkonen toteaa.

Varustelua Arktisella alueella ja Itämerellä

Katsauksen mukaan Venäjä kehittää sotilaallisia suorituskykyjään sekä asevoimiensa valmiutta säännöllisin ja monipuolisin harjoituksin. Maa- ja meriharjoituksia Venäjä piti esimerkiksi Itämerellä ja Arktisella alueella.

Ilmastonmuutoksen aiheuttaman jääpeitteen hupenemisen myötä Arktisella alueella avautuvat meriväylät ja mahdolliset uudet luonnonvaraesiintymät lisäävät alueen valtioiden välistä kilpailua resursseista ja vaikutusvallasta. Sekä Venäjän että länsimaiden sotilaallinen aktiivisuus pohjoisilla merialueilla on lisääntynyt. Kuluvan vuoden alussa Venäjä perusti alueelle viidennen sotilaspiirin. Pohjoinen laivasto on nyt virallisesti sotilaspiiri läntisen, eteläisen, keskisen ja itäisen sotilaspiirien rinnalla.

Itämeren alueen sotilasstrateginen merkityksen kasvu jatkui viime vuonna, katsauksessa todetaan. Etenkin Venäjä on sijoittanut Suomen lähialueille entistä suorituskykyisempiä ja teknologisesti kehittyneempiä asejärjestelmiä parantaen samalla joukkojensa valmiutta ja kykyä keskittää lisäjoukkoja alueelle. Myös alueen Nato-maissa on tapahtunut vastaavaa kehitystä, mutta selvästi hitaammin.

Katsauksessa todetaan, että lisääntynyt poliittinen vastakkainasettelu ilmenee valtioiden tai liittoumien valmiutena käyttää asevoimia toisen valtion alueella, ja että voimapolitiikan paluu on lisännyt jännitteitä Euroopassa. Vaikka asevoimien suora käyttö ei ole ulkopolitiikan tekemisen ensisijainen väline, siihen kuitenkin varaudutaan, ja asevoimilla on tärkeä rooli osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

STT-Markus Heikkilä

Uutista täydennetty kauttaaltaan.