Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen kertoo Demokraatille, että STM valmistelee asiasta selvitystä.

Sitä tehdään nopealla aikataululla ja se on määrä antaa näillä näkymin jo ensi viikolla hallituksen koronaministerityöryhmälle jatkolinjauksia varten.

– Olemme selvittäneet koronaministeriryhmää varten edellytyksiä ja toimintatapoja, joilla rokotuksia voitaisiin tarjota Ruotsin ja Tanskan tapaan laajemmalle joukollekin, Puumalainen sanoo.

STM ON siis hakenut selvitykseensä mallia Ruotsista ja Tanskasta. Puumalainen kertoo, että Ruotsissa ja tuota pikaa myös Tanskassa on käytössä malli, joissa on Suomen tapaan määritellyt kohderyhmät neljänsille rokotetehosteille. Tämän lisäksi, toisin kuin Suomessa, 18 vuotta täyttäneillä perusterveillä, jotka haluavat rokotteen, on mahdollisuus saada se.

– Siihen tarvitaan lääketieteellinen arvio, että rokotuksesta on hyötyä eikä ole mitään vasta-aiheita kuten allergiaa tai ei ole ihan hiljattain 3 kuukauden sisällä annettua aikaisempaa rokoteannosta, Puumalainen tarkentaa.

Tanska on suunnittelemassa mallia, jossa rokotteen voisi saada apteekissa lääkärin reseptillä.

– Ruotsissa toimitaan käsittääkseni ihan normaalin rokottamissysteemin kautta. Vaikka siellä ensisijaisesti suositellaan syksyn tehosterokottamista yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmille, nuorempi saa halutessaan rokotteen, jos rokottaja arvioi, ettei sille ole mitään estettä.

Puumalainen pohtii, voitaisiinko Suomessa laajentaa neljännen rokoteannoksen saamisen mahdollisuutta niin työterveyshuollossa kuin julkisella puolella.

– Koronarokotteen voisi antaa työterveyshuollossa lääkärin päätöksellä, jos arvioidaan, että siitä on hyötyä. Tällöin voitaisiin rokottaa niin yksittäisiä ihmisiä kuin jopa ammatti- ja työntekijäryhmiä, Puumalainen toteaa.

– Jos se on työterveyshuollon toimintaa, siihen tarvittaisiin työnantajan järjestämä työterveyshuollon arvio siitä, olisiko työntekijöiden rokottaminen aiheellista vai ei. Tämä antaisi paremmat edellytykset, kun olisi selvää, että voidaan käyttää valtion hankkimia rokotteita myös tällaiseen tarkoitukseen.

PUUMALAINEN jatkaa, että samalla tavalla myös kunnallinen terveydenhuolto pohtisi, minkälaisille ryhmille ja miten rokotteita käytettäisiin.

Puumalaisen arvion mukaan Suomessa neljännen rokoteannoksen saisivat julkisella puolellakin edelleen ensisijaisesti rokotusohjelman määrittelemät THL:n kohderyhmät mutta mahdollisuus avautuisi myös alle 60-vuotiaille aikuisille.

– Itse ajattelisin, että muutos johtaisi siihen, että ketään ei ainakaan käännytettäisi pois rokotuspisteeltä, jos rokottamattomuudelle ei ole mitään lääketieteellistä syytä.

STM on pyytänyt THL:ltä lausunnon, miten Ruotsin tai Tanskan malli olisi toteutettavissa.

– Olemme käyneet ihan hyvähenkistä keskustelua. Mitään periaatteellista estettä tällaiseen ei näyttäisi THL:n puolelta olevan. THL:n kanssa on yhteisymmärrys siitä, että tämä on mahdollista, mutta koronaministerityöryhmä linjaa, Puumalainen sanoo ja viittaa THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan kanssa käytyihin keskusteluihin.

Demokraatti ei tavoittanut iltapäivästä Tervahautaa puhelimitse.

Puumalaisen mukaan ministeriö ei antaisi suositusta siitä, mihin eri ryhmiin neljänsiä rokoteannoksia laajennettaisiin. Tämä jäisi työterveydessä ja julkisella puolella asiantuntijoiden arvioitavaksi.

– Ehkä ministeriön linjaus voisi olla sen suuntainen, että rokotteiden käyttö olisi mahdollista, mutta käyttöpäätökseen vaikuttaisi henkilön oma toive tulla rokotetuksi sekä lääketieteellinen arvio siitä, että siihen ei ole mitään estettä.

PUUMALAISEN tietojen mukaan Ruotsissa vähän yli 10 prosenttia henkilöistä, jotka eivät kuulu varsinaisiin kohderyhmiin, ovat tällä hetkellä ottaneet neljännen koronarokoteannoksen.

– THL:n asiantuntijat palasivat juuri tänään Tanskasta ja kävivät heidän systeemiään läpi. Ainakin tässä vaiheessa tanskalaisten odotus on, että kovin laajoja lisärokotuksia ei seuraisi.

Se, kuinka paljon neljänsien rokoteannosten ottaminen Suomessa lisääntyisi olisi Puumalaisen arvion mukaan kiinni koronaepidemiatilanteesta sekä siitä miten ihmiset näkevät rokotteen tarpeen sekä minkälaisiksi lääketieteelliset arvioinnit rokotteiden tarpeista työpaikkakohtaisesti muodostuvat.

– Tätä on hyvin vaikea ennakoida tällä hetkellä.

Suomessa on viime päivinä puhuttu myös hoitohenkilökunnan tarpeesta saada neljäs koronarokoteannos pikavauhtia. Lapin sairaanhoitopiiri teki jo itsenäisen päätöksen ja päätti tarjota rokotusmahdollisuuden hoitohenkilökunnalle.

PUUMALAINEN painottaa, että STM:n virka-arvion mukaan Lapilla on mahdollisuus tehdä oma linjauksensa.

– Tämä on osa ihan normaalia työterveyshuollon riskien arviointia ja työnantajan velvoitetta pyrkiä niitä minimoimaan. Heillä on ollut paljon koronasta aiheutuvia henkilöstön sairastumisia ja myös paljon koronapotilaita. He ovat katsoneet Lapissa, että työsuojeluna ja työpaikan turvallisuuden toimenpiteenä rokottaminen on ollut hyvin perusteltua. Me olemme todenneet, että heillä on täysi laillinen oikeus tehdä tällainen määrittely.

Mikäli STM selvitys lopulta johtaa suositusten muuttumiseen neljänsien koronarokotteiden kohdalla ja nykyistä laajempi rokottaminen tulisi mahdolliseksi, tällä voisi olla vaikutuksensa myös hoitohenkilökunnan rokottamiseen muissa sairaanhoitopiireissä.

– Sitten varmasti odotetaan, mitä muut sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat sitten tekevät. Korostan, että STM ei ota suoraan kantaa siihen, mitkä ovat kunkin työpaikan työhön liittyvät tartuntariskit ja miten niitä voisi pienentää. Se on työterveyshuollon ratkaistava, onko perusteita lähteä tarjoamaan rokotteita, jotka noin suurin piirtein puolittavat koronatartunnan riskin seuraavien kuukausien aikana.