STT kokosi Orpon johtaman hallituksen taipaleen tähänastisia kohuja. Koonnista näkee, että tähän mennessä reilussa kahdessa vuodessa hallituksesta on rasismikohujen vuoksi muun muassa eronnut ministeri ja hallitus on tehnyt julkilausuman sekä toimenpidesuunnitelman rasismin torjumiseksi. Välillä rasismikohut ovat ravistelleet hallitusta enemmän ja välillä vähemmän.

Hallitustaipaleen ensimmäisistä kohuista uutisoitiin myös kansainvälisesti.

Hallitus on julistanut nollatoleranssin rasismille, ja Orpo on useasti sanonut hallituksen sitoutuvan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Orpo sanoi torstaina Helsingin Sanomille, ettei hän voi hyväksyä Keskisarjan kommentteja ja asiaa tullaan käsittelemään hallituspuolueiden kesken.

Keskisarja sanoi Helsingin Sanomille, että Orpon kommentit kuulostavat tekoälyn tuottamalta jargonilta, jonka hän olisi itse osannut kirjoittaa puolessa minuutissa.

Perussuomalaisten kannatus on viime kuukausina ollut alhaista.

KESÄKUUN 2023 lopussa silloinen perussuomalaisten tuore elinkeinoministeri Vilhelm Junnila erosi tehtävästään. Esille olivat nousseet Junnilan puheet hänen vanhasta vaalinumerostaan 88 sekä hänen aiempi puheensa äärioikeiston järjestämässä tapahtumassa. Numero 88 on äärioikeiston käyttämä viittaus Heil Hitler -tervehdykseen.

Eroa edelsi Junnilalle järjestetty eduskunnan luottamusäänestys, jossa Junnila sai eduskunnan luottamuksen.

Orpo sanoi äänestyksen jälkeen, että ministerinä toimiessa mitään flirttailua ääriliikkeisiin tai natsismiin ei hyväksytä ja asiassa ministereille täytyy olla täysi nollatoleranssi.

Kaksi päivää luottamusäänestyksen jälkeen Junnila erosi itse tehtävästään.

Orpo kertoi olevansa tyytyväinen ratkaisuun.

-  Se oli oikea ratkaisu, ja se oli ainut mahdollinen ratkaisu, hän sanoi.

Lisäksi Orpo painotti, että hallitusohjelmassa irtisanoudutaan rasismista, ja toivoi, että Junnilan ero katkaisisi alkaneen kansainvälisen keskustelun aiheesta.

Junnilan eron kanssa samana päivänä tuli julkisuuteen, että sisäministeri, perussuomalaisten Mari Rantanen oli viitannut aiemmin väestönvaihtoon jakaessaan tekstejä väestörakenteesta.

Suojelupoliisin mukaan väestönvaihtoteoria on salaliittoteoreettinen viitekehys, joka nojaa ajatukseen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden muodostamasta perustavanlaatuisesta uhkasta länsimaiselle valkoiselle väestölle. Supon mukaan tähän nojautuvat näkemykset ovat korostuneet useissa äärioikeistolaisissa terrori-iskuissa.

Orpo sanoi tällöin, että Rantasella ei ole mitään tekemistä terrorismin tai äärioikeistolaisuuden kanssa.

SAMAN kesän heinäkuussa esiin nousivat nimimerkki ”riikan” vuosien takaiset kirjoitukset perussuomalaisten entisen puheenjohtajan, eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-Ahon Scripta-blogin vieraskirjassa. Julkisuudessa nimimerkki yhdistettiin perussuomalaisten puheenjohtajaan valtiovarainministeri Riikka Purraan.

Viesteissä ”riikka” muun muassa kuvaili itseään rasistiksi ja kirjoitti hyvin negatiiviseen sävyyn maahanmuuttajista.

Ensin Purra kieltäytyi pyytämästä anteeksi kirjoituksiaan. Tämän jälkeen Orpo korosti, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä. Hän lisäsi, että hallituksen ministereiden ja hallituspuolueiden pitää toimia näiden periaatteiden mukaisesti.

Julkisen paineen alla Purra lopulta pyysi anteeksi ”typeriä” somekommenttejaan. Tätä ennen Orpo oli ollut Purraan yhteydessä.

Orpo reagoi Purran ulostuloon kiittämällä tätä oikeasta ratkaisusta.

ORPON hallituksen ensimmäisen kesän päätteeksi hallitus teki rasisminvastaisen tiedonannon eduskunnalle.

-  Hallitus sitoutuu yhdenvertaisuuden edistämiseen laaja-alaisesti ja koko vaalikauden ajan. Rasismille Suomessa ei ole tilaa. Poliittisten päättäjien on näytettävä esimerkkiä turvallisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentamisessa, Orpo sanoi tiedonannon julkistamisen yhteydessä.

Tiedonannossa oli kirjattu toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja rasismin torjumiseksi.

Tiedonanto ei ollut läpihuutojuttu hallituksessa. Hallituspuolue RKP kytki tuolloin hallituksessa jatkamisen mahdollisuuden siihen, että yhdessä hallituspuolueiden kesken laadittava tiedonanto riittävällä tavalla osoittaa, että Suomessa ei millään tavalla missään muodossa hyväksytä rasismia.

Nyt keskiössä oleva Teemu Keskisarja sanoi tänä kesänä varapuheenjohtajavalintansa jälkeen toimittajien haastattelussa ”höpsis pöpsis” hallituksen rasisminvastaiselle tiedonannolle.

-  Näytänkö semmoiselta mieheltä, että allekirjoitan jotain rasisminvastaisia tiedonantoja. Höpsis pöpsis.

PÄÄMINISTERI avasi hallituksen rasisminvastaisen Me puhumme teoin -kampanjan viime vuoden elokuussa. Tuolloin Purra ilmoitti, ettei usko perussuomalaisten osallistuvan kampanjaan. Purra kertoi, että valtioneuvosto ja ministeriöiden kansliapäälliköt ovat sitoutuneet kampanjaan.

Myöhemmin hän vakuutti viestipalvelu X:ssä, että ohjelma on koottu neljän hallituspuolueen voimin ja perussuomalaiset on mukana aivan kuten muutkin hallituspuolueet.

Perussuomalaisia ei ole listattuna osallistujana kampanjan verkkosivuilla. Hallituspuolueista myöskään kristillisdemokraatit eivät ole ilmoittautunut mukaan.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä oli jo aiemmin kyseenalaistanut koko kampanjan tarpeellisuuden.

-  Sanotaan niin, että tässä yritetään ratkoa ongelmaa, jonka olemassaolosta on varsin vaihtelevia näkemyksiä, Mäkelä sanoi elokuun alussa Ylelle.

Orpo totesi Ylen Ykkösaamussa vuosi sitten, ettei arvostanut kaikkia hallituksen rasisminvastaiseen ohjelmaan liittyviä kommentteja, joita hallituspuolue perussuomalaisten suunnasta on tullut.

-  Mutta en johda perussuomalaisia. En voi olla jokaista vahtimassa, Orpo sanoi.

Viime vuoden kesällä ennen Orpon kampanjan julkistamista perussuomalaiset oli menettänyt eurovaaleissa yhden paikan.

SISÄMINISTERI Rantanen nousi otsikoihin jälleen tämän vuoden maaliskuussa, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi kannanotossaan, että sisäministeriön poliittinen johto on pyrkinyt estämään pakolaisten valintaa muslimimaista ja näin ohjeistaessaan syrjinyt.

Tapauksessa oli kyse tämän vuoden pakolaiskiintiön sisällöstä, jota valmisteltiin ja josta päätettiin viime vuonna. Sisäministereinä toimivat tuolloin Rantanen ja häntä sijaistanut Lulu Ranne (ps.).

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan poliittinen johto, eli ministeri tai hänen avustajansa, ohjeisti virkakuntaa kohdistamaan kiintiön erityisesti kristittyihin pakolaisiin. Rantanen ja ministeriö olivat jo aiemmin kiistäneet syrjinnän.

Pääministeri Orpo kertoi yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton jälkeen, että Rantanen nauttii hänen luottamuksestaan. Kannanoton jälkimainingeissa eduskunnassa äänestettiin ministeri Rantasen luottamuksesta, jonka hän sai.

Huhtikuussa oikeuskansleri piti Rantasen johdolla tehtyä pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelua epäonnistuneena. Oikeuskanslerilla ei kuitenkaan ollut aihetta epäillä Rantasta tai häntä sijaistanutta Rannetta lainvastaisesta menettelystä asiassa.