Venäläisen Lukoilin omistama huoltoasemaketju on Suomessa ollut pitkälti Nesteen polttoainetoimitusten varassa. STT:n tiedot Teboil-keskeytyksestä ovat peräisin kahdesta eri lähteestä.

Nesteen viestintäjohtaja Hanna Maula sanoi STT:lle, että yhtiö ei kommentoi asiakassuhteisiin liittyviä asioita. STT on yrittänyt perjantaista asti tavoittaa Teboilin vastuuhenkilöitä, mutta kukaan heistä ei ole vastannut STT:n yhteydenottoihin.

Britannian hallitus kertoi viime viikolla asettavansa öljyjätti Lukoilin pakotelistalle. STT ei ole saanut suoraa vahvistusta, että polttoainetoimitusten keskeytys johtuisi pakotepäätöksestä.

Kun Venäjä aloitti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, venäläisomisteiseen Teboiliin kohdistui Suomessa laajoja boikotteja. Tavallisten autoilijoiden lisäksi esimerkiksi monet viranomaiset ja yhteistyökumppanit lopettivat yhteistyön Teboilin kanssa.

Samalla moni Teboilin huoltoasemia pyörittävistä suomalaisista yrittäjistä ajautui vaikeuksiin.

Kesällä 2022 Teboililla oli Suomessa 112 huoltoasemaa ja parisataa automaattiasemaa.

VENÄJÄ-PAKOTTEET saattavat vaikuttaa myös EU:n alueella, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sanoi STT:lle tiistaina. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

-  Korostaisin sitä, että tilanne ei ole selvä, koska kyseessä on kolmannen maan pakote. Olisi aivan toinen asia, jos EU:lla olisi tällainen pakote käytössä.

Teboil on hankkinut polttoaineensa pääosin Nesteeltä. Helmikuussa 2022 heti sodan alun jälkeen Teboil sanoi STT:lle, että se hankkii polttoaineensa Nesteeltä Porvoosta ja Länsi-Euroopasta.

Jos Britannian asettamat pakotteet ovat vaikuttaneet Nesteen toimintaan, liittyy se siihen, kuinka pankit ja rahalaitokset suhtautuvat pakotteisiin, Huttunen arvioi.

-  Meillä ei ole asiasta täsmällisempää tietoa, mutta toki varaudumme erilaisiin tilanteisiin. Oli miten tahansa, Suomen polttoaineen huoltovarmuuden osalta tästä ei pitäisi syntyä ongelmaa, Huttunen sanoo.

FINANSSIALA ry:n johtava asiantuntija Mika Linna kertoo STT:lle, että eri maiden asettamat pakotteet voivat johtaa mutkikkaisiin tilanteisiin ja niillä voi olla laajempia vaikutuksia myös muissa maissa. Hän puhuu asiasta yleisellä tasolla.

-  Pakotteet eivät ole mitään hyllytavaraa, vaan ne voivat olla hyvinkin tapauskohtaisesti mietittyjä, Linna sanoo.

Saattaa olla, että yhdelle energiayhtiölle ne ovat yhdensisältöisiä, mutta toiselle samasta maasta olevalle energiayhtiölle ne saattavat Linnan mukaan olla vähän toisensisältöisiä.

-  Monesti se johtaa hyvin hankaliin tulkintaongelmiin.

Linnan mukaan lähtökohta on, että kun yritys asetetaan pakotteiden kohteeksi, pakotteet ulottuvat myös sellaisiin yhtiöihin, joissa sillä on määräysvalta. Yleensä yhtenä yksinkertaisena kriteerinä on, että jos omistaa yli 50 prosenttia toisesta yhtiöstä, se tulee myös pakotteiden piiriin.

-  EU-pakotteiden osalta on kuitenkin voitu tehdä järjestelyjä, joilla on ollut voitu suojata EU:ssa olevia tytäryhtiöitä pakotteiden vaikutuksilta. Vaikka omistus säilyisi muodollisesti, siellä ei ole suoraa napanuoraa venäläiseen omistavaan yhtiöön.

Jonkin tietyn brändin alla toimiminen ei Linnan mukaan välttämättä ole olennaista pakotteiden näkökulmasta.

-  Suomen viranomaiset eivät esimerkiksi lähde jäädyttämään Teboilin tilejä brittipakotteiden vuoksi, jos niitä ei vielä ole muuten jäädytetty.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo, Heli Laakkonen, Mia Peltola, Mikko Isotalo