Työmarkkinat
3.3.2026 07:35 ・ Päivitetty: 3.3.2026 07:35
STTK laski: Pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseen vierähtää palkansaajalta 42 työpäivää
Palkansaajalla kestää keskimäärin 42 työpäivää ansaita saman verran kuin pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä, STTK:n tuore laskelma kertoo.
STTK on käyttänyt vertailuun Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoja. Johtajien palkat perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin.
STTK on laskenut useita vuosia niin sanotun Fat Cat Dayn. Viime vuonna vuonna palkansaajalta kului toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseen 46 ja sitä edeltävänä vuonna 42 päivää. Laskennassa huomioidaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien varsinaiset palkat, erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
– Ennen kaikkea pitkän aikavälin kehitys huolestuttaa. Pörssiyhtiöiden johdon – ja ylipäänsä huipputuloisten – tulokehitys on pysyvästi erkaantunut palkansaajan ansioista, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö sanoo tiedotteessa.
JOHDON ja palkansaajien ansioiden välinen ero on STTK:n laskelmien mukaan pysynyt vakaana. Ero oli uusimmassa laskelmassa pienempi kuin viime vuonna, mutta samalla tasolla kuin sitä edeltävänä vuonna. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna johdon ansiot vaihtelevat muun muassa johtajavaihdosten ja palkitsemisjärjestelmien vaikutuksesta.
– Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia. Herää väistämättä kysymys, millä tavalla yhteiskunnan hyväosaisimmat pystyvät asettumaan tavallisen palkansaajan asemaan, Sirviö sanoo.
Nykyinen hallitus on toimillaan vahvistanut eriarvoisuuskehitystä.
STTK:n laskelmassa paljastuu myös sukupuolten välinen epätasapaino. Vaihdetuimpien pörssiyhteiöiden toimitusjohtajista naisia oli alle kymmenen prosenttia. Heidän palkkauksensa asettui lähelle mediaania, eivätkä he yltäneet tulokärkeen.
Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on STTK:n mukaan yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä, joka näkyy muun muassa kasvaneina varallisuuseroina ja eroina eri taustoista tulevien ihmisten elinajanodotteissa.
– Valitettavasti nykyinen hallitus on toimillaan vahvistanut Suomen eriarvoisuuskehitystä ja elinpiirien eriytymistä. Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.