Lukijaristeily2017

STTK: Yhtiöittäminen ja yksityistäminen uhka sote-alan henkilöstölle

Kuva: Roope Permanto

STTK:n mielestä sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ei voi olla yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaan asukkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen.

– Se on tehtävä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja moniammatillisesti. Jo nyt kansainvälisesti korkeahkoja asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä palveluvalikoimaa supistaa, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi toteaa.

Työläjärvi uskoo, että huolellisella, tietoon pohjautuvalla valmistelulla sote-uudistuksen myönteiset mahdollisuudet toteutuvat.

– Vahvan järjestäjän ja integraation hyöty konkretisoituu parhaiten, kun päävastuu myös sote-palvelujen tuottamisessa määritellään julkiselle sektorille. Yksityisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on tärkeä rooli palvelukokonaisuudessa maakuntien kanssa sovitulla tavalla. Yhteistyöllä eri palvelutuottajat täydentävät toistensa osaamista ja palveluvolyymia asiakkaiden parhaaksi, hän sanoo tiedotteessa.

STTK on huolissaan maakuntien mittavista sote-vastuista. Osalle maakuntia kriisiytymisen riski on merkittävä jo lähivuosina.

– Siksi vielä kerran pitäisi harkita mallia, jossa sote-palvelujen osalta järjestämisvastuuta kantaa 5 tai 12 aluetta. Kestäviä kehittämistuloksia ei voida saavuttaa ilman riittävän vahvoja toimijoita. STTK ei kannata perustason palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta eikä laajan valinnanvapauden toimeenpanoa kovalla kiireellä. Jo nyt julkisen sektorin sisällä on varsin laajat valinnanvapauden mahdollisuudet, joita asiakkaat käyttävät vain vähän.

STTK:n mukaan monet sote-alan henkilöstön tulevaisuuteen liittyvät uhkat nousevat ennen kaikkea yhtiöittämisestä ja nopeatempoisesta yksityistämisestä. Pahimmillaan laaja valinnanvapaus ja naisvaltaisen sote-henkilöstön siirtyminen julkiselta sektorilta yhtiöihin voi tuoda mukanaan työsuhteiden pirstoutumista, toistuvia määräaikaisuuksia sekä työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksiä.

– Joka tapauksessa uudistuksessa tapahtuu henkilöstön siirtymiä organisaatiosta toiseen. Nämä on säädettävä liikkeenluovutuksiksi ilman ajallista määräaikaa ja myös tukipalvelujen osalta, Työläjärvi linjaa.

Sote-sektorilla julkista rahoitusta saaville yhtiöille on STTK:n mukaan valmisteltava yhteiskuntavastuun lainsäädäntö. Se määrittelee muun muassa verojen maksua, toimintatietojen julkisuutta, markkinointikäytäntöjä ja koulutusvelvollisuuksia.

Henkilöstön edustajien aktiivisuus uudistamisprosesseissa on välttämätöntä.

– Viime kädessä henkilöstö toteuttaa palvelut, joten koko henkilöstö tarvitsee  työhyvinvoinnin kehittämistä ja turvaa muutosten keskellä. Sote-uudistus on niin tärkeä, että se ei saa epäonnistua. Epäonnistuminen merkitsisi esimerkiksi yksityisten terveysvakuutuksien yleistymistä. Silloin väestön terveyserot kasvaisivat, vaikka sote-uudistuksen keskeinen tavoite on nykyisten terveyserojen kaventaminen.

Alkoholiriitaan haetaan sopua – osa keskustasta haraa yhä limuviinoja vastaan

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholilain uudistamista koskevaa esitystä pohditaan tänään ja huomenna hallituspuolueiden kesken. Hallituspuolueiden neuvotteluryhmä on varautunut tapaamaan kahdesti, kertoo perussuomalaisia ryhmässä edustava Ritva Elomaa STT:lle. Tarkoituksena on hakea ratkaisua eripuraa aiheuttaneisiin kohtiin.

Hallituksen suunnitelmissa on nostaa ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajoja, jolloin myyntiin voisi tulla nykyistä vahvempia oluita, lonkeroita ja siidereitä. Lisäksi kaupoista voisi ostaa niin sanottuja limuviinoja.

Osa keskustan ryhmästä vastustaa erityisesti limuviinojen myynnin sallimista ruokakaupoissa.

Ratkaisua on haettu eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken tuloksetta. Ratkaisuesitystä odotetaan kuun loppuun mennessä.

Tapaamisista tänään ja huomenna kertoi Helsingin Sanomat.

Työturvallisuudessa painaa myös asenne – ylikuormitus ja huonot työasennot rassaavat

Kuva: Thinkstock

Työturvallisuus näyttää parantuneen eniten sellaisilla työpaikoilla, joissa panostetaan merkittävästi asiaan. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) ja ammattiliitto Pron yhteisestä selvityksestä.

– Kun toimintaa mitataan ja seurataan, tulosten arviointi perustuu tietoon, ei tunteisiin, järjestöt korostavat.

Kysely tehtiin nyt viidettä kertaa. Sen avulla kartoitetaan muun muassa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Kyselystä selviää niin ikään, että työpaikkojen heikentyneeseen työturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös työsuojeluun liittyvät asenteet.

Työsuojelukäytäntöihin pitäisi kyselyn mukaan opastaa tarkasti jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Tällä torjutaan osaltaan huonojen asenteiden ja välinpitämättömyyden leviämistä työpaikalla.

Liitoilta toivotaan muun muassa koulutuksen lisäämistä.

Kolmannes toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että jatkuva ylikuormitus on keskeinen työsuojeluongelma. Ylikuormitus nousee toimihenkilöiden vastauksissa enemmän esiin kuin työntekijöiden ja työnantajien edustajien vastauksissa.

Työntekijöillä keskeiset ongelmat ovat selkeämmin fyysisiä, kuten esimerkiksi huonot työasennot.

Työtapaturmat ja niissä menetetyt työtunnit ovat selvityksen mukaan laskeneet hieman edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta kyselystä. Vastaajat toivoivat liitoilta muun muassa koulutuksen lisäämistä ja työpaikkakäyntejä työsuojelun edistämiseksi.

”Pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä” – tuore oikeusministeri puolusti EU:ta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että EU joutuu kriisien keskellä kertomaan entistä selvemmin, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on kansalaisille. Se onnistuu hänen mukaansa pitämällä kiinni yhteisistä arvoista.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen, hän totesi puhuessaan EU-tuomioistuimen tuomareille Helsingissä oikeusvaltiokehityksestä.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hän huomautti, että poliittinen ilmapiiri  Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan.

– Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen muistutti.

Suomi pääsi tarkkailuluokalta – Orpon olo helpottui

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.

Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.

Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.

– Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.

Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.

– Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.

 

Entiset adjutantit laskevat Koiviston hautaan – muistotilaisuudessa puhuu muun muassa Paavo Lipponen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Mauno Koiviston arkun laskevat hautaan presidentin entiset adjutantit Helsingin Hietaniemen hautausmaalla helatorstaina. Hautaan laskuun osallistuu pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Koiviston hautajaisissa ei ammuta kunnialaukauksia. Kunnialaukauksia ei ollut myöskään presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa. Hautajaisten sotilasseremonioihin ottaa osaa kaikkiaan noin 800 sotilasta.

Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sekä omaisten edustaja Heikki Allonen.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista klo 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään klo 12.30.

Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta siunaustilaisuuden jälkeen noin kello 14.30.  Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi. Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen n. klo 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Hautajaissaattuetta seuraamaan odotetaan saapuvan kymmeniätuhansia kansalaisia, mahdollisesti jopa yli satatuhatta, arvioi ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä, sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista. Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa helatorstaina klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoi Koiviston hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.15.