STTK: Yhtiöittäminen ja yksityistäminen uhka sote-alan henkilöstölle

Kuva: Roope Permanto

STTK:n mielestä sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ei voi olla yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaan asukkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen.

– Se on tehtävä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja moniammatillisesti. Jo nyt kansainvälisesti korkeahkoja asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä palveluvalikoimaa supistaa, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi toteaa.

Työläjärvi uskoo, että huolellisella, tietoon pohjautuvalla valmistelulla sote-uudistuksen myönteiset mahdollisuudet toteutuvat.

– Vahvan järjestäjän ja integraation hyöty konkretisoituu parhaiten, kun päävastuu myös sote-palvelujen tuottamisessa määritellään julkiselle sektorille. Yksityisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on tärkeä rooli palvelukokonaisuudessa maakuntien kanssa sovitulla tavalla. Yhteistyöllä eri palvelutuottajat täydentävät toistensa osaamista ja palveluvolyymia asiakkaiden parhaaksi, hän sanoo tiedotteessa.

STTK on huolissaan maakuntien mittavista sote-vastuista. Osalle maakuntia kriisiytymisen riski on merkittävä jo lähivuosina.

– Siksi vielä kerran pitäisi harkita mallia, jossa sote-palvelujen osalta järjestämisvastuuta kantaa 5 tai 12 aluetta. Kestäviä kehittämistuloksia ei voida saavuttaa ilman riittävän vahvoja toimijoita. STTK ei kannata perustason palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta eikä laajan valinnanvapauden toimeenpanoa kovalla kiireellä. Jo nyt julkisen sektorin sisällä on varsin laajat valinnanvapauden mahdollisuudet, joita asiakkaat käyttävät vain vähän.

STTK:n mukaan monet sote-alan henkilöstön tulevaisuuteen liittyvät uhkat nousevat ennen kaikkea yhtiöittämisestä ja nopeatempoisesta yksityistämisestä. Pahimmillaan laaja valinnanvapaus ja naisvaltaisen sote-henkilöstön siirtyminen julkiselta sektorilta yhtiöihin voi tuoda mukanaan työsuhteiden pirstoutumista, toistuvia määräaikaisuuksia sekä työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksiä.

– Joka tapauksessa uudistuksessa tapahtuu henkilöstön siirtymiä organisaatiosta toiseen. Nämä on säädettävä liikkeenluovutuksiksi ilman ajallista määräaikaa ja myös tukipalvelujen osalta, Työläjärvi linjaa.

Sote-sektorilla julkista rahoitusta saaville yhtiöille on STTK:n mukaan valmisteltava yhteiskuntavastuun lainsäädäntö. Se määrittelee muun muassa verojen maksua, toimintatietojen julkisuutta, markkinointikäytäntöjä ja koulutusvelvollisuuksia.

Henkilöstön edustajien aktiivisuus uudistamisprosesseissa on välttämätöntä.

– Viime kädessä henkilöstö toteuttaa palvelut, joten koko henkilöstö tarvitsee  työhyvinvoinnin kehittämistä ja turvaa muutosten keskellä. Sote-uudistus on niin tärkeä, että se ei saa epäonnistua. Epäonnistuminen merkitsisi esimerkiksi yksityisten terveysvakuutuksien yleistymistä. Silloin väestön terveyserot kasvaisivat, vaikka sote-uudistuksen keskeinen tavoite on nykyisten terveyserojen kaventaminen.

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.

”Kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue hallitukseen?” – kokoomuskonkarilta tulee kova arvio

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) (kuvassa) vaatii pääministeri Juha Sipilää (kesk.) puuttumaan perussuomalaisten vaatimuksiin kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

– Perussuomalaisten romahdus kunnallisvaaleissa on aloittanut Suomen ulkopolitiikkaa  ja ennen kaikkea turvallisuutta ja puolustusta vaarantavan keskustelun kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä.

Salolainen varoittaa, että ”hanke murentaa ulkomailla huolella rakennettua kansainvälistä Suomi kuvaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna”.

– Perussuomalaiset on hallituspuolue, joka asettaa heidät erityisen vastuulliseen asemaan.

Pääministerin on nyt nopeasti vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki.

Salolainen pitää jo pelkkää keskustelua hallituksen sisällä huolestuttavana.

– On myös huomattava että tasavallan presidentti on usein korostanut EU:n turvallisuuspoliittista merkitystä ja toivonut sen vahvistumista. Hyvällä syyllä voi kysyä, kuuluuko EU-eroa propagoiva puolue Suomen hallitukseen, Salolainen kysyy.

Salolaisen mielestä on selvää, että kansanäänestystä ei tule ja keskustelu siitä on tarkoitettu ”kotimaiseen kulutukseen ensi eduskuntavaaleja silmälläpitäen”. Hän korostaa, että kotimaisena se ei kuitenkaan pysy, sillä jo nyt brexit-Britannian lehdistö on uutisoinut mahdollisesta fixitistä”. Salolainen kuvailee, että ”maito on jo läikkynyt lattialle”.

Salolainen vaatii Sipilää toimimaan.

– Pääministerin on nyt nopeasti ja selkeästi vihellettävä hallituksessa tämä peli poikki, sillä EU:sta eroaminen tuhoaisi nykyisen Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikan. Menettäisimme muun muassa solidaarisuus- ja yhteisvastuulausekkeiden antaman turvan puhumattakaan siitä että joutuisimme laajan eurooppalaisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle.

Hallituksen kyky muuttaa suuntaa testataan: puoliväliriihi alkaa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi alkaa aamukymmeneltä Kesärannassa. Puoliväliriihessä hallitus arvioi, miten hallitusohjelma on tähän asti toteutunut ja määrittelee painopisteet loppuvaalikaudelle.

Puoliväliriihessä hallitus tekee suurimpia talous- ja linjapäätöksiään sitten hallitusohjelman.

Isona kysymyksenä neuvotteluissa on ainakin tavoitteesta laahaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työllisyysaste nousee 72 prosenttiin hallituskauden loppuun mennessä, mutta tavoitteen saavuttaminen on alkanut näyttää koko ajan epätodennäköisemmältä.

Työllisyyden kohentamiseksi hallitus yrittää löytää keinoja ainakin kannustinloukkujen purkuun. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aikaisemmin, että pöydällä ovat asumistuet ja verotus, mutta myös erilaiset maksut, kuten päivähoitomaksujen alennus kannustinloukkujen purkamiseksi.

Isona kysymyksenä on tavoitteesta laahaava työllisyys.

Myös perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työvoiman kohtaanto-ongelmat saattavat olla hallituksen pöydällä. Jännitystä riiheen tuo myös mahdollinen ministereiden salkkujako. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on aikaisemmin ilmoittanut olevansa valmis lisäämään ministerien määrää työ- ja oikeusministerin työkuorman vuoksi.

Suomen lähialueilla tapahtuneet terrori-iskut näkyvät puoliväliriihen lopputuloksissa. Sipilä uskoo, että turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota puoliväliriihen varojenjaossa ja ”turvallisuuden kori” tulee saamaan jotakin.

Myös eduskunnan hallintovaliokunta vaatii turvallisuusviranomaisille lisäresursseja, koska nykytilanteessa vain kaikkein kriittisimmät tehtävät pystytään sen mukaan hoitamaan.

Riihestä odotetaan lisää rahaa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Rahoitusta niihin haetaan yritystukien karsimisesta, jota on yritetty jo monet kerrat aiemmin.

Myös apteekkijärjestelmän uudistamisessa voidaan päästä eteenpäin puoliväliriihessä.

Sirkka-Liisa Kähärä Vantaan valtuuston sd-ryhmän johtoon

Kuva: Markku Ojala
Sirkka-Liisa Kähärä.

Vantaan sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on järjestäytynyt tänään. Puheenjohtajaksi valittiin Sirkka-Liisa Kähärä.

1.varapuheenjohtajaksi tuli Ulla Kaukola ja toiseksi Faysal Abdi.