x

STTK: Yhtiöittäminen ja yksityistäminen uhka sote-alan henkilöstölle

Kuva: Roope Permanto

STTK:n mielestä sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ei voi olla yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaan asukkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen.

– Se on tehtävä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja moniammatillisesti. Jo nyt kansainvälisesti korkeahkoja asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä palveluvalikoimaa supistaa, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi toteaa.

Työläjärvi uskoo, että huolellisella, tietoon pohjautuvalla valmistelulla sote-uudistuksen myönteiset mahdollisuudet toteutuvat.

– Vahvan järjestäjän ja integraation hyöty konkretisoituu parhaiten, kun päävastuu myös sote-palvelujen tuottamisessa määritellään julkiselle sektorille. Yksityisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on tärkeä rooli palvelukokonaisuudessa maakuntien kanssa sovitulla tavalla. Yhteistyöllä eri palvelutuottajat täydentävät toistensa osaamista ja palveluvolyymia asiakkaiden parhaaksi, hän sanoo tiedotteessa.

STTK on huolissaan maakuntien mittavista sote-vastuista. Osalle maakuntia kriisiytymisen riski on merkittävä jo lähivuosina.

– Siksi vielä kerran pitäisi harkita mallia, jossa sote-palvelujen osalta järjestämisvastuuta kantaa 5 tai 12 aluetta. Kestäviä kehittämistuloksia ei voida saavuttaa ilman riittävän vahvoja toimijoita. STTK ei kannata perustason palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta eikä laajan valinnanvapauden toimeenpanoa kovalla kiireellä. Jo nyt julkisen sektorin sisällä on varsin laajat valinnanvapauden mahdollisuudet, joita asiakkaat käyttävät vain vähän.

STTK:n mukaan monet sote-alan henkilöstön tulevaisuuteen liittyvät uhkat nousevat ennen kaikkea yhtiöittämisestä ja nopeatempoisesta yksityistämisestä. Pahimmillaan laaja valinnanvapaus ja naisvaltaisen sote-henkilöstön siirtyminen julkiselta sektorilta yhtiöihin voi tuoda mukanaan työsuhteiden pirstoutumista, toistuvia määräaikaisuuksia sekä työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksiä.

– Joka tapauksessa uudistuksessa tapahtuu henkilöstön siirtymiä organisaatiosta toiseen. Nämä on säädettävä liikkeenluovutuksiksi ilman ajallista määräaikaa ja myös tukipalvelujen osalta, Työläjärvi linjaa.

Sote-sektorilla julkista rahoitusta saaville yhtiöille on STTK:n mukaan valmisteltava yhteiskuntavastuun lainsäädäntö. Se määrittelee muun muassa verojen maksua, toimintatietojen julkisuutta, markkinointikäytäntöjä ja koulutusvelvollisuuksia.

Henkilöstön edustajien aktiivisuus uudistamisprosesseissa on välttämätöntä.

– Viime kädessä henkilöstö toteuttaa palvelut, joten koko henkilöstö tarvitsee  työhyvinvoinnin kehittämistä ja turvaa muutosten keskellä. Sote-uudistus on niin tärkeä, että se ei saa epäonnistua. Epäonnistuminen merkitsisi esimerkiksi yksityisten terveysvakuutuksien yleistymistä. Silloin väestön terveyserot kasvaisivat, vaikka sote-uudistuksen keskeinen tavoite on nykyisten terveyserojen kaventaminen.

Liittojohtaja kurkistaa ”EK:n ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen savuverhon” taakse – nämä korvaukset ja lisät seuraavaksi leikkauslistalla

Kuva: Ilkka Yrjä
– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas kirjoittaa "Kössin blogissa" liiton verkkosivulla.

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisät ovat Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan leikkauslistalla. Suokkaan mukaan tässä käytetään nyt savuverhona menossa olevaa työaikalain kokonaisuudistusta.

– Elinkeinoelämän keskusliiton ja markkinaliberaalin SOS-hallituksen strategia on leikata työvoimakustannuksia, siis työntekijöiden palkkaa. Työaikalain uudistuksella halutaan kuohia ylityökorvaukset, ja jos voimat riittävät, myös sunnuntaityölisät. Tästä käydään varsinainen vääntö, muu tarina on löysää sanahelinää, Suokas kirjoittaa blogissaan.

Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan.

Suokkaan mukaan liukuvan työajan ja joustavuuden esteenä ovat työnantajat.

– Vuosikymmeniä työehtosopimuksiin erilaisia joustavia työaikoja kynäilleenä olen tullut vakuuttuneeksi, että työ on ollut turhaa. Työnantajat haluavat päättää työajoista yksin. Paikallisen sopimisen lisääminen käsitetään lisääntyväksi oikeudeksi määrätä. Kesällä teetettäisiin pitkää päivää ja talveksi pantaisiin lomalappu kouraan. Eihän tällainen työaikajärjestely toki sopimalla voisi syntyäkään.

Suurten kaupunkien ehdokkaat haluavat lisää halpoja vuokra-asuntoja

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Helsingin kaupupungin vuokra-asuntoja.

Tuoreen Y-Säätiön ja KOVA ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia yli 100 000 asukkaan kuntien kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, ettei kunnassa ole riittävästä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tilanne korostuu Uudellamaalla, jossa 85 prosenttia haluaisi kuntaan lisää asuntoja. Tonttien osoittamista ARA-tuotannolle pidetään tärkeimpänä keinona lisätä asuntomäärää.

– Vastaukset kertovat Suomen kuntien hyvin erilaisesta tilanteesta ja kasvukeskusten pahenevasta asuntopulasta. Ihmisille voi olla mahdotonta ottaa työpaikkaa pääkaupunkiseudulta vastaan, kun riittävän edullista asumismuotoa ei yksinkertaisesti löydy, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen.

– Toivottavasti tutkimuksen tulokset jalostuvat kunnissa todellisiksi päätöksiksi kuntavaalien jälkeen. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto tarvitsee lisää edullisia tontteja erityisesti kasvavissa kunnissa, Kohtuuhintaisen toteaa vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

Kuntakoko vaikuttaa vastaukseen: Kaikista vastaajista hieman yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että heidän kunnassaan ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, kun taas pienissä alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 39 prosenttia kokee asuntojen määrän riittämättömäksi. Puolueista ARA-vuokra-asuntojen lisäämistä lähivuosina kannattavat eniten Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät.

Kysyttäessä keinoista lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa lähes puolet vastaajista kannattaa tonttien osoittamista kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen. 39 prosenttia vastaajista haluaisi edellyttää alueita koskevissa kaavoitussopimuksissa osaa tuotannosta toteutettavaksi kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Vähiten kannatusta keinoista saa täydennyskohteissa tontin kaavoittamisesta perittävien arvonnousua leikkaavien maksujen alentaminen, jota kannattaa vain joka kymmenes vastaaja.

Isoissa kunnissa myönteisiä maahanmuuttajien asuttamiseen

Kyselyssä kartoitettiin myös kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista maahanmuuttoon. 53 prosenttia vastaajista suhtautuu erittäin tai jokseenkin myönteisesti maahanmuuttajien ja pakolaisten asuttamiseen omaan kuntaansa. Isommissa kunnissa asuvat vastaajat suhtautuvat myönteisemmin kuin pienemmissä kunnissa asuvat. Vajaa viidennes vastaajista kertoo suhtautumisensa olevan jokseenkin tai erittäin kielteinen.

Vihreät (88 %), RKP (87 %) ja vasemmistoliitto (78 %) suhtautuvat puolueista myönteisimmin pakolaisten ja maahanmuuttajien asuttamiseen kuntaansa. Perussuomalaisista puolestaan 79 prosenttia suhtautuu asiaan jokseenkin tai erittäin kielteisesti.

Aula Research Oy:n toteuttaneeseen kyselytutkimuksen vastasi 7.-14.3 yhteensä 1 871 vuoden 2017 kuntavaaliehdokasta. Kyselyn vuokra-asumista koskeneen osion toimeksiantajina toimivat Y-Säätiö ja KOVA ry.

Tutkimus puolueiden jäsenkunnasta: SDP:n jäsenet vanhimpia, vihreiden nuorimpia

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Kuntavaalien ulkomainosjulisteita tulivat viime viikolla katukuvaan Helsingssä.

Kuuden Suomen suurimman puolueen jäsenet ovat keski-iältään puolueen kannattajia vanhempia. SDP:n jäsenet ovat kaikkein vanhimpia ja vihreät nuorimpia, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.

Tulosten mukaan keskustan jäsenistössä on yhä merkittävä määrä maanviljelijöitä ruuhka-Suomen ulkopuolelta, kokoomuksen jäsenet ovat useasti korkeakoulutettuja tai yrittäjiä suurimmista kaupungeista ja vasemmistopuolueiden voidaan nähdä edustavan työntekijöiden intressejä. Erot heijastuvat myös puolueiden kannattajiin.

Tutkimuksen mukaan puolueiden välillä on myös selkeitä jakolinjoja, kun tarkastellaan jäsenistön verkostoja. Suurilla perinteisillä puolueilla on paljon yhteyksiä elinkeinoelämään, ammattijärjestöihin ja kunnallispoliittisiin tahoihin, kun taas perussuomalaiset ja vihreät näyttävät kiinnittyvän muita puolueita voimakkaammin taloudellisten intressiryhmien ulkopuolelle.

Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehty Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimus perustuu viime syksynä kerättyyn kyselyaineistoon, jossa oli mukana yhteensä runsaat 12 000 jäsentä kuudesta suurimmasta puolueesta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona

Kuva: Kari Hulkko
Ennakkoäänestys on ollut suosittua viiem vuosina. Miten nyt käy?

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 29. maaliskuuta. Ennakkoäänestys kestää kotimaassa viikon, joten viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistai 4. huhtikuuta.

Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 29.3. – 1.4. Osassa ennakkoäänestyspaikkoja ajanjakso on kuitenkin lyhyempi.

Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana.. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.

Äänioikeutettu voi äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Kotimaan ennakkoäänestyspaikkoja on mm. kirjastoissa, kunnan- ja kaupungintaloissa sekä kauppakeskuksissa. Ulkomailla ennakkoäänestyspaikkoja ovat asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipisteet.

Kuntavaaleissa äänioikeutettu voi äänestää vain oman kuntansa ehdokasta. Ennakkoäänestyspaikoissa on nähtävillä tiedot kaikkien kuntien ehdokkaista. Äänestyskopissa on aina sen kunnan ehdokaslistojen yhdistelmä, jonka alueella ennakkoäänestyspaikka on.

Tiedot kaikkien ennakkoäänestyspaikkojen sijainnista ja aukiolosta ovat verkkosivuilla vaalit.fi. Ennakkoäänestyspaikoista saa tietoa myös maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa 0800 9 4770.

Vaalipäivä on sunnuntai 9. huhtikuuta. Silloin saa äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on kerrottu postitse tulleessa ilmoituskortissa. Vaalipäivänä äänestyspaikat ovat avoinna kello 9 – 20.

Oikeusministeriön YouTube -kanavalta löytyy selkokielisiä ja viittomakielisiä videoita siitä, miten äänestäminen tapahtuu. Lisäksi vaalit.fi -sivustolla on tietoa kuntavaaleista useilla eri kielillä.

Vaalit.fi -sivustolla voi myös seurata ennakkoäänestyksen vilkkautta. Ennakkoäänestyksen aikana sivuille päivitetään tunnin välein tietoja ennakkoon äänestäneiden määristä kunnissa ja koko maassa.

 

Taimela vaatii ministeri Berneriä päästämään VR:n ”löysästä hirrestä”

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen, kansanedustaja Katja Taimela (sd.) vaatii liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk.) avaamaan julkiseen keskusteluun hallituksen suunnitelmat matkustajajunaliikenteen avaamisesta kilpailulle.

– Rautateillä on ollut jo puolentoista vuoden epätietoisuuden tila, kun ministeri Berner ilmoitti vuoden 2016 budjetin ostoliikenteen leikkauksen yhteydessä valmistelevansa matkustajaliikenteen avaamista nopeutetussa aikataulussa ja käyneensä neuvotteluja mahdollisten uusien operaattoreiden kanssa. Tämän jäljiltä junaliikennettä on jouduttu laastaroimaan jo useilla lyhytaikaisilla velvoiteliikenteen sopimuksilla VR:n kanssa, toteaa Katja Taimela.

VR:n yksinoikeussopimus on tällä hetkellä voimassa vuoteen 2024, liikenne- ja viestintäministeri on antanut ymmärtää, että liikenne voidaan vapauttaa kilpailulle jo aiemminkin. Yhden käytännön esteen muodostaa Suomen rataverkkoon sopivan kaluston puute, sopivaa kalustoa valmiina on vain VR:llä. VR:n kaluston yhtiöittämistä ja vuokraamista kilpailijoille on spekuloitu yhtenä vaihtoehtona.

– Matkustajaliikenteen avaaminen kilpailulle vaatii julkista keskustelua, jo nyt hallituksen veivaus junaliikenteen tulevaisuudella vaikuttaa kymmenien tuhansien ihmisten työmatkaliikenteeseen. Huonosti valmisteltuna kilpailun avaaminen voi johtaa mm. Britanniassa koettuihin ongelmiin. Myös VR:n tilanne valtionyhtiönä on huomioitava osana kansallisomaisuuttamme, valtionyhtiö ei ole mikään hallituksen jakovara, vaan siitä tulee huolehtia markkinoiden muutoksessakin, päättää Taimela.