Politiikka

STTK: Yhtiöittäminen ja yksityistäminen uhka sote-alan henkilöstölle

Roope Permanto
Roope Permanto
Roope Permanto

STTK:n mielestä sote-uudistuksen ensisijaisena tavoitteena ei voi olla yritysten toimintaedellytysten parantaminen vaan asukkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen.

– Se on tehtävä laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja moniammatillisesti. Jo nyt kansainvälisesti korkeahkoja asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä palveluvalikoimaa supistaa, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi toteaa.

Työläjärvi uskoo, että huolellisella, tietoon pohjautuvalla valmistelulla sote-uudistuksen myönteiset mahdollisuudet toteutuvat.

– Vahvan järjestäjän ja integraation hyöty konkretisoituu parhaiten, kun päävastuu myös sote-palvelujen tuottamisessa määritellään julkiselle sektorille. Yksityisillä yrityksillä ja kolmannella sektorilla on tärkeä rooli palvelukokonaisuudessa maakuntien kanssa sovitulla tavalla. Yhteistyöllä eri palvelutuottajat täydentävät toistensa osaamista ja palveluvolyymia asiakkaiden parhaaksi, hän sanoo tiedotteessa.

STTK on huolissaan maakuntien mittavista sote-vastuista. Osalle maakuntia kriisiytymisen riski on merkittävä jo lähivuosina.

– Siksi vielä kerran pitäisi harkita mallia, jossa sote-palvelujen osalta järjestämisvastuuta kantaa 5 tai 12 aluetta. Kestäviä kehittämistuloksia ei voida saavuttaa ilman riittävän vahvoja toimijoita. STTK ei kannata perustason palvelujen yhtiöittämisvelvoitetta eikä laajan valinnanvapauden toimeenpanoa kovalla kiireellä. Jo nyt julkisen sektorin sisällä on varsin laajat valinnanvapauden mahdollisuudet, joita asiakkaat käyttävät vain vähän.

STTK:n mukaan monet sote-alan henkilöstön tulevaisuuteen liittyvät uhkat nousevat ennen kaikkea yhtiöittämisestä ja nopeatempoisesta yksityistämisestä. Pahimmillaan laaja valinnanvapaus ja naisvaltaisen sote-henkilöstön siirtyminen julkiselta sektorilta yhtiöihin voi tuoda mukanaan työsuhteiden pirstoutumista, toistuvia määräaikaisuuksia sekä työsuhteen ehtojen ja sosiaaliturvan heikennyksiä.

– Joka tapauksessa uudistuksessa tapahtuu henkilöstön siirtymiä organisaatiosta toiseen. Nämä on säädettävä liikkeenluovutuksiksi ilman ajallista määräaikaa ja myös tukipalvelujen osalta, Työläjärvi linjaa.

Sote-sektorilla julkista rahoitusta saaville yhtiöille on STTK:n mukaan valmisteltava yhteiskuntavastuun lainsäädäntö. Se määrittelee muun muassa verojen maksua, toimintatietojen julkisuutta, markkinointikäytäntöjä ja koulutusvelvollisuuksia.

Henkilöstön edustajien aktiivisuus uudistamisprosesseissa on välttämätöntä.

– Viime kädessä henkilöstö toteuttaa palvelut, joten koko henkilöstö tarvitsee  työhyvinvoinnin kehittämistä ja turvaa muutosten keskellä. Sote-uudistus on niin tärkeä, että se ei saa epäonnistua. Epäonnistuminen merkitsisi esimerkiksi yksityisten terveysvakuutuksien yleistymistä. Silloin väestön terveyserot kasvaisivat, vaikka sote-uudistuksen keskeinen tavoite on nykyisten terveyserojen kaventaminen.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat