Seinäjoelta edustajiston kokoukseen Helsinkiin saapunut Miika Sirén (kuvassa) nousi puhujanpönttöön kertomaan esimerkin arjestaan. Hän työskentelee Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ensihoitajana. Sirén kertoi, kuinka hän palasi alkuviikosta kotiin yövuorosta, joka oli ollut kiireinen ja lumimyrskyn vuoksi omalla tavallaan haasteellinen.

– Kotona vaimon kanssa läpsystä vaihto ja jäin sairasta lastani hoitamaan. Tilanne tuntui epäreilulta niin itseäni kuin lastani kohtaan. Vietin päivän sairasta lasta hoitaen ilman tietoakaan unesta ja työvuorosta palautumisesta. Totean, että Uniliiton mukaan 24 tunnin yhtäjaksoisen valvomisen jälkeen toimintakyky vastaa noin promillen humalaa. Allekirjoitan tämän, hän kuvaili.

Tehyn luottamusmiehenä ja Tehyn Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ammattiosaston varapuheenjohtajana toimivan Miika Sirénin mielestä työ- ja perhe-elämän yhdistämisen olisi syytä kiinnittää huomiota myös tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Joustoja kaivataan, eikä vain lapsiperheille.

Sirén katsoo, että hyvinvointialueiden tilannetta voidaan parantaa pohtimalla rahoitusta uudelleen – se on kuitenkin kaiken alku ja juuri. Hän pelkää, että mitä nyt tehtävistä säästöistä seuraa.

– Se minua eniten pelottaa, että joudutaanko tekemään säästöpaineissa nopeita päätöksiä, jotka maksavat yhteiskunnalle tulevaisuudessa enemmän. Tämä on niin lyhytnäköistä tällä hetkellä.

Sirén on huolissaan henkilöstön työhyvinvoinnista. Sitä voisi parantaa hänen mielestään esimerkiksi henkilöstöetuuksilla. Ne on Etelä-Pohjanmaalla viety kaikki pois. Henkilöstö kuitenkin koki esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriedut hyvin merkittäväksi asiaksi, Sirén harmittelee. Työhyvinvointia voisi parantaa myös kiinnittämällä huomiota sote-alan johtamiseen. Hierarkinen johtamistyyli ei ole enää tätä päivää, hän katsoo.

– Kannan huolta myös esihenkilöiden puolesta, että kuinka he jaksavat, kun he ovat kahden tulen välissä – alaisten ja ylemmän johdon puristuksessa.

STTK:N edustajiston kokouksessa puhuttivat myös eduskunnan päätökset. Työriitojen sovittelua koskeva laki ja hallituksen sairaalaverkkoesitys nuijittiin läpi alkuviikosta. Ensihoidon ammattilaisena Miika Sirén pohtii, miten sairaalaverkkopäätös vaikuttaa ensihoidon resursseihin ja potilaisiin. Mitä se tarkoittaa, jos kuljetusmatkat pitenevät.

– Meillä on myös aikakriittisiä potilaita, kuten aivoverenkiertohäiriöpotilaat, joiden kuljetuksesta yritetään taistella jokainen minuutti pois.

Vientimallilaista Sirén ei ole yhtään sen enempää innostunut.

– Ymmärrän, että kilpailukyky pitää turvata, mutta myös palkkatasa-arvoa tulisi edistää ja naisvaltaisten alojen palkkakehitystä viedä eteenpäin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sirpa Moilanen (edessä oikealla) halusi yhteiskuvan muiden superilaisten kanssa. Häntä vastapäätä istuu Piiju Leppänen Lapista, hänen vieressään Meri Lesonen Pohjois-Pohjanmaalta ja Lesosta vastapäätä Eeva Hakala Keski-Pohjanmaalta. Leppänen, Lesonen ja Hakala ovat kaikki päätoimisia luottamusmiehiä.

MYÖS lähihoitajana työskentelevää suomussalmelaista Sirpa Moilasta huolettaa, mitä sairaaloiden päivystysten supistamistamisesta seuraa.

– Kyllä se karulta kuulostaa. Tuntuu hurjalta ja epäreilulta – on huoli niistä alueista, joita tämä koskee, hän sanoo.

Hän ymmärtää tilannetta hyvin, sillä hänkin asuu pienellä paikkakunnalla, jossa välimatkat ovat pitkiä.

– Meilläkin keskussairaalaan on kunnan pohjoisimmalta rajalta 200 kilometriä. Elän paikkakunnalla, jossa ei ole viikonloppu- eikä yöpäivystystä. Se on kuntakeskuksessa reilun sadan kilometrin päässä.

Moilanen tulee Kainuun hyvinvointialueelta ja vaikuttaa Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Superin liittohallituksessa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun edustajana. Hän toimii alueluottamusmiehenä ja työskentelee Suomussalmella terveyskeskusairaalassa osastolla. Mitä työpaikallesi kuuluu?

– Työpaikalle kuuluu itseasiassa ihan hyvää. Toki yt-neuvotteluita on ollut hyvinvointialueella, mutta ne eivät ole koskeneet omaa työyksikköä – olemme pieni 22-paikkainen osasto.

HOITAJAPULA tosin aiheuttaa päänvaivaa myös Suomussalmella. Lähihoitajia riittää, mutta sairaanhoitajia on pienellä paikkakunnalla hankala saada. Vaatii esimiestyössä sumplimista, että hoitajia on riittävästi rivissä. Toistaiseksi on ollut.

Sirpa Moilaisen mielestä hoitajapulan ratkaisun avaimet ovat alan veto- ja pitovoiman säilyttämisessä ja vahvistamisessa. Juuri nyt ei hyvältä näytä.

– Aina on sanottu, että hoitajille kyllä on töitä, mutta nyt alalla on epävarmuutta, kun hoitoalalla on yt-neuvotteluita käynnissä. Määräaikaisia ei jatketa ja on jopa irtisanomisia ollut.

Ajatus siitä, että määraikaisia työsopimuksia saisi solmia vuodeksi ilman perustetta, kuten hallitus suunnittelee, puistattaa Moilasta. Hän toivoo, että sitä ei käytettäisi hyväksi, vaan ihmiset saisivat kunnolliset työsuhteet.

ALAN vetovoimaa ei hallituksen läpi viemä vientivetoinen palkkamalli ainakaan paranna. Sen on pelätty jättävän naisvaltaiset matalapalkkaiset alat palkkakuoppaan. Laki tuntuu kauhealta ja karulta, Moilanen sanoo.

– Meillä on kova hoitajapula ja sitten tulee vielä tällaisia heikennyksiä. Huoli on, että mistä saamme hoitajat alalle, kun aikuiskoulutustukikin vietiin. Se oli kova kolaus.
Hoitajien työehtosopimuksista neuvotellaan keväällä. Moilanen odottaa, ettei tes-neuvotteluissa tulisi heikennyksiä työehtoihin ja että palkkaukseen kiinnitetään huomiota. Hän pitää ehdottoman tärkeänä, ettei tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa kosketa vuonna 2022 saatuun palkkaohjelmaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Anne Hämeenkorpi toivoo, että teknologiateollisuuden tes-neuvottelut etenenisivät kunnolla.

VIENTIVETOINEN palkkamalli ei kolahda samalla tavalla Ammattiliitto Pron pääluottamusmiehenä Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä toimivaan Anne Hämeenkorpeen kuin edellä haastateltuihin hoitoalan ihmisiin. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin heidän huolensa lakiuudistuksesta.

Vientialan ihmisenä hän näkee, että mallissa on kuitenkin paljon ongelmia. Erityisesti häntä huolestuttaa se, että malli heikentää naisvaltaisten ja matalapalkkaisten alojen palkkakehitystä.

– En tiedä, mikä se ratkaisu olisi, että he eivät joudu kärsijän asemaan. Tiedämme kuitenkin, millä tasolla palkat siellä ovat ja tiedetään myös esimerkiksi hoitajapula tällä hetkellä. Kyllä alalle pitäisi saada houkuttelevuutta, että ihmiset hakeutuvat sinne. Ja kyllä se palkka yksi ratkaiseva tekijä on, hän sanoo.

Ammattiliitto Pron ja Teknologiateollisuuden työnantajien väliset tes-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Mitä ajatuksia sinulla on niiden tilanteesta?

– Päällimmäisenä on ajatus, että etenisivät nyt ihan kunnolla ja reilusti.

Hämeenkorpi toivoo, että neuvotteluissa ryhdyttäisiin hakemaan aidosti ratkaisua. Nyt tuntuu, että junnataan paikallaan.

– Minusta Pron tavoitteet eivät ole ollenkaan sellaisia liian yltiöpäisiä, vaan hyvin maltillisia. Ihmettelen työnantajan puolelta, että mitä ajan pelaamista tämä heillä on. Meidän neuvottelijamme joutuvat turhaan menemään pöytään, eikä sieltä tule ehdotuksia tai tulee ehdotuksille täystyrmäys. Ei se ole neuvottelua, Hämeenkorpi sanoo.

Hämeenkorpi sanoo uskovansa yhteistyöhön ja neuvotteluun. Siihen, että neuvotellen haetaan ratkaisuja ja kompromisseja.

– Se minua harmittaa, että se neuvottelukulttuuri tuntuu nyt kääntyvän sanelukulttuuriksi, ja sillä ei ole koskaan kautta historian ollut hyviä vaikutuksia. Kyllä neuvottelukulttuuri on se, millä saavutetaan parhaat tulokset.

YHDEKSI tärkeäksi tes-neuvotteluiden tavoitteeksi Pron näkökulmasta Hämeenkorpi nostaa perhevapaat – ne pitäisi saada jakautumaan tasaisesti molemmille vanhemmille.

– Se on hirveän tärkeä asia ja siitä halutaan pitää tiukasti kiinni, hän kiteyttää.

Sitten ovat tietysti palkkatavoitteet. Ne seurailevat samaa linjaa kuin SAK:laiset liitot taannoin ilmoittivat tavoittelevansa. Kuusi prosenttia ensimmäiselle ja neljä prosenttia toiselle vuodelle eli kymmentä prosenttia kokonaisuudessaan haetaan, Hämeenkorpi summmaa.

– Palkkatavoitteiden prosentit tietenkin tuntuvat kovilta, mutta jos ajatellaan, missä tilanteessa olemme, miten meidän viimeisimmät neuvottelukierrokset ovat menneet, niin kyllä tässä nyt reilumpaa palkankorotusta tarvitaan, että saadaan ostovoimaa parannettua.

VALMETILLA on käyty tämän vuoden puolella muutamat muutosneuvottelut, joista viimeisimmät johtivat irtisanomisiin myös Rautpohjan tehtaalla. Ihmisiä myös lomautetaan ensi vuoden alkupuoliskolla enintään 90 päivän ajaksi.

– Lomautukset ovat voimassa kesäkuun loppuun asti. Työtilanteen mukaan katsotaan, tuleeko lomautuksia vai ei ja mille puolelle ne tulevat, Hämeenkorpi kertoo.

– Kovasti on toiveikkuutta siitä, että tilauskanta lähtisi ensi vuonna vahvistumaan. Pientä valoa näkyy putken päässä, hän sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Toiminnanjohtaja Markku Salomaa kertoo, että Meijerialan ammattilaisten toimistolla valmistaudutaan jo tes-neuvotteluihin.

STTK:N edustajiston kokouksessa kuullut huolet vientivetoisesta palkkamallista ovat tuttuja myös Meijerialan ammattilaisten MVL:n toiminnanjohtajalle Markku Salomaalle, vaikkei lakiuudistus liiton alan ihmisiin pahimmalla tavalla kolahdakaan.

– Olin töissä pitkään STTK:ssa edunvalvontajohtajana. Kun vuonna 2007 olivat ne Sari Sairaanhoitaja -väännöt, olin paljon tukemassa Superia ja Tehyä. Ymmärrän hyvin, miksi vientimalli on niin hankala asia julkisen sektorin liittojen kannalta, hän kertoo.

Salomaa kertoo, että tes-ratkaisut meijerialalla ovat parin viime kierroksen aikana olleet hyvin lähellä teknologiateollisuuden muodostamaa raamia.

– Mutta se ei ole niin, että one size fits all, kun sektorit ovat niin erilaisia ja palkat eivät julkisella sektorilla esimerkiksi liu’u, niin pitkässä juoksussa julkisen puolen liitot alkavat jäädä jälkeen.

TYÖSSÄÄN Salomaa pyörittää Meijerialan ammattilaisten liiton nelihenkistä toimistoa.

– Sen lisäksi on tietysti liiton hallitus, valtuusto, luottamusmiehet, alueyhdistykset… Se on sellainen löyhä 50-60 hengen verkosto, jota koetan pitää kasassa ja oikeassa suunnassa, hän kuvailee.

Keskeinen osa työtä liittyy työehtosopimuksiin. Neuvottelupöydässä istumista on luvassa keväällä. Tes-kierrokseen valmistaudutaan kovaa vauhtia.

– Meijerialan työehtosopimus päättyy maaliskuun lopussa. Työnantajan kanssa ollaan jo nähty kerran neuvottelukunnan kanssa ja sovittu, että varsinaiset neuvottelut alkavat helmikuun puolivälissä.

Tes-tavoitteita ei ole vielä lyöty lukkoon, sen aika on Salomaan mukaan helmikuun alkupuolella. Niinpä hän ei avaakaan niitä yksityiskohtaisesti.

– Tavoitteista ei ole pulaa, kun työlainsäädäntö tuolla taustalla heikkenee.

SALOMAA listaa, että muutosturvaan, työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyvät kirjaukset nousevat entistä suurempaan rooliin. Hän nostaa esimerkiksi, että kolmivuorotyöläisten hyvinvointiin vaikuttava asia on esimerkiksi riittävä tauotus, johon pyritään saamaan selkeytyksiä ja parannuksia.

– Palkankorotukset ovat merkittävässä roolissa, koska kustannukset nousevat jäsenillä. Asuminen kallistuu, ruoka kallistuu, niin korotusten pitää olla sellaisia, että ihmisillä ostovoimakin säilyisi.

Hallitusohjelman kirjaukset ovat vähän joka suunnasta katsoen ongelmallisia palkansaajille, Salomaa kiteyttää. Huolta herättävät esimerkiksi henkilöstä johtuvan irtisanomisen helpottaminen ja yt-lakia koskevat muutokset.

– Muutosneuvotteluiden, yt-neuvotteluiden kesto lyhenee ja työttömyysturvan omavastuuajat pitenevät. Tavallaan tulee se tilanne, että kun ihmisillä on aiemmin ollut muutamia kuukausia aikaa varautua siihen, että jos tulee vaikka lomautus. Nyt se menee muutamiin viikkoihin ja työttömyysturvan saaminen myöhentyy. Jos sinulla on asuntolainaa tai muuta, niin varautumisajat menevät kohtuuttoman lyhkäisiksi.